Virkistysuimala Zimmari

Kempeleen uimahalliin, vuonna 1997 avattuun Zimmariin (kartta) hurauttaa Oulusta moottoritietä pitkin vartissa. Mutta Pitkänmatkan Kävelijä on kotoisin Hämeestä, joten uimahallireissuunkin täytyy varata koko päivä. Aamupalaksi lautasellinen All Bran -muroja ja kourallinen rusinoita. Reppuun uimakamppeet, pari makoisaa juustomeetvurstiruisleipää ja pullollinen kävelijän tehojuomaa. Tien päälle aamu kahdeksalta. Koko matkan Oulusta Kempeleeseen voi tallustella pitkin kevyenliikenteen väylää, joka seurailee Limingantietä eli Vanhaa Nelostietä (seututie 847).

Zimmarin isoallas

Jestas, miten auvoisaa oli ottaa kuumat löylyt monen tunnin patikoinnin jälkeen! Kreetan reissun jälkeen olen kääntänyt kelkkani polskuttelun suhteen. Uiminen onkin hauskaa puuhaa! Uintitekniikka on vielä hakusessa, mutta onnistuin räpiköimään puolisen kilometriä. Vauhtia hidasti sekin, että olin unohtanut repusta uudet uimalasit ja välillä täytyi nousta pinnalle tiirailemaan vastaan tulevia uimareita. Kävelystä rasittuneet jalat vertyivät mukavasti vettä polkiessa.

Zimppa-krokotiili

Zimmarissa löytyy puuhaa koko perheelle. 25-metrinen isoallas oli lähes autio lauantaina alkuiltapäivästä, mutta lasten allas oli mustanaan tenavia. 30 metrin mittaisen vesiliukumäen lisäksi Zimmarista löytyy opetusallas, monitoimiallas, poreallas, viisi vesihieronta-asemaa, mentholin tuoksuinen höyrysauna ja tietysti kahvila. Perheen pikkuväki ihastuu Zimppa-krokotiiliin, joka suihkuttaa vettä sieraimistaan. Zimpan selästä voi laskea mäkeä pieneen kahluualtaaseen. Koko paikka oli erinomaisen siisti ja hyvin hoidettu.

Zimmarin kahvila

Menomatkalla temppuillut Sports Tracker alkoi toimia, kun hoksasin siirtää sovelluksen muistikortilta puhelimen muistiin. Kävelyreitti (kartta) on tällä kertaa tallennettu vain paluumatkan osalta. Karttapohjalla näkyy hyvin pistäytyminen tauolla Teboil Kaakkurinhovissa Kempeleen lahden itäpuolella. Paluumatkalla pysähdyin vielä Elokuvateatteri Starissa katsomassa Stora Enson Kiinan eukalyptusviljelmistä kertovan dokumentin "Punaisen metsän hotelli". Hätkähdyttävä, silmiä avaava filmi. Toivottavasti mahdollisimman moni käy katsomassa.

Mittaa uimahallireissulle tuli noin 47 kilometriä.

Vältä liukastumiset

Talviset kävelylenkit vievät toisinaan uskomattoman kauniisiin maisemiin, mutta jään, pakkasen ja pimeän tuomat riskit on syytä pitää mielessä. Jalkakäytävän liukas kohta voi kätkeytyä ohuen lumikerroksen alle. Jään päälle satanut vesi tai lumi tekee kulkuväylistä erityisen liukkaita. Liukastumistapaturmat kasautuvat muutamille päiville. Tiehallinnon selvityksen mukaan esimerkiksi Oulussa lähes puolet talvella 1999–2000 sattuneista tie-, katu-, tai piha-alueiden kaatumisista sattui vain kahdentoista päivän aikana.

Viidennes jalankulkijoiden vammautumisista sattuu jäisellä kelillä. Naiset muksahtelevat miehiä useammin - kaksi kolmannesta talvella kaatumisvamman saaneista on naisia. Kaatumisista aiheutuu erityisesti nilkkojen ja ranteiden murtumia sekä venähdyksiä. Luuston haurastumisen vuoksi vanhusten kaatumiset johtavat useammin luunmurtumiin kuin nuorten kaatumiset. Kaatumistapaturmien aiheuttamat vammat heikentävät ikääntyneiden henkilöiden toimintakykyä ja omatoimisuutta usein pysyvästi.

Pakkanen heikentää lihaksiston kestävyyttä, voimantuottoa, nopeutta ja koordinaatiota. Useat vaatekerrokset rajoittavat luontaisia liikeratoja ja tekevät liikkumisen kömpelöksi. Äkillinen voimakas kuormitus liukastumisen yhteydessä voi aiheuttaa revähdysvamman liikerataa muuttamalla. Hyvä Terveys -lehden sivuilta löytyy oivallinen katsaus turvalliseen talviliikuntaan.

Patosillan portaat tammikuussa 2011

Suomessa kuolee vuosittain yli tuhat ihmistä kaatumisista aiheutuneisiin välittömiin vammoihin eli enemmän kuin palo-, liikenne- ja hukkumistapaturmissa yhteensä. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton mukaan seitsemän kymmenestä työmatkalla sattuneesta tapaturmasta on kaatumisia tai liukastumisia.

Haittaan tai vammaan johtavia kaatumisia Suomessa sattuu vuosittain lähes 200 000, näistä joka kymmenes liittyy liukastumiseen. Liukastumis- ja kaatumistapaturmien määrä on lisääntynyt kolmanneksella vuosituhannen vaihteesta. Liukastumisista aiheutuvat suorat kustannukset kansantaloudelle ovat arviolta noin 200 miljoonaa euroa vuosittain. Taloudelliset menetykset moninkertaistuvat, kun myös välilliset kustannukset otetaan huomioon. Liukastumisista aiheutuu vuosittain kaikkiaan 2,4 miljardin euron kustannukset, jotka muodostuvat mm. sairaanhoidon kustannuksista, sairauslomapäivistä ja hyvinvoinnin menetyksestä. Hintalappu yhdelle kaatumiselle on keskimäärin 6000 euroa.

Sievin Spike -kengissä nastat saadaan
käyttöön avaimesta pyöräyttämällä.

Liukastumisten torjunta
Työterveyslaitoksella vertailtiin hiljattain nastakenkien ja muiden talvijalkineiden toimivuutta liukkaalla jäällä (linkki raporttiin). Nastakengät osoittautuivat ylivoimaisiksi. Tusinasta nastakengillä kävelleestä koehenkilöstä kukaan ei liukastunut tai edes kokenut alustaa liukkaaksi. Kanta- tai päkiäliukuesteillä kävellessä liukastuminen oli paljon todennäköisempää. Tavalliset talvityöjalkineet olivat liukkaimmat. Nastakengät ovat erityisen suositeltavia yli 50-vuotiaille, joilla on jo selvästi suurempi riski kaatumiseen kuin nuoremmilla ikäryhmillä. Liikkumisympäristöön tutustuminen ja olosuhteiden ennakointi on oiva konsti tapaturmien ehkäisemiseksi.

Kurkiseisonta parantaa
tasapainoa (Invalidiliitto)

Hyvä keino pienentää kaatumisriskiä yleensä on monipuolinen fyysisen aktiivisuuden ylläpitäminen. Erityisen myönteisiä tuloksia on saavutettu kiinalaisena aamuvoimisteluna tunnetulla taijilla, joka kehittää mm. koordinaatiota, liikkuvuutta ja tasapainoa. Taijissa on keskeistä ruumiin, mielen ja hengityksen yhteistyö. Hitaat, rauhalliset ja tasaiset liikkeet sopivat kaikenikäisille. Tutkimusten mukaan säännöllinen tasapainoharjoittelu voi pienentää kaatumisriskiä jopa kolmanneksella. Invalidiliiton kotisivuilta löytyy harjoituksia, joiden avulla voi kehittää liukkaalla alustalla liikkumisessa tarvittavaa hyvää tasapainoa ja lihaskuntoa.

Lahdessa, Helsingissä, Sipoossa, Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa varoituksen liukkaasta kelistä voi tilata tekstiviestitse Liukastumisvaroitus -palvelusta. Varoitusviesti lähetetään vain kaikkein vaarallisimmilla keleillä, jolloin pystyssä pysyminen vaatii erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta tai jopa apuneuvoja. Varoitusviestin lähettää talvihoidon päivystäjä, joka sääennusteita ja paikallisia tilanteita seuraamalla hälyttää tarvittaessa myös hiekoituskaluston töihin. Palvelu on varoitettaville ilmainen.

Kaupungit vastaavat omasta katuverkostaan, vaikka urakoitsijat hoitaisivatkin niiden liukkauden torjunnan käytännössä. Taloyhtiö vastaa piha- ja katualueellaan liukkauden torjunnasta.

Pohjalliset

Väitöskirjan viimeistely vei loppuvuodesta aikaa siinä määrin, että vasta 7. tammikuuta - kansainvälisenä höpsön kävelyn päivänä - tarjoutui mahdollisuus pitempään kävelylenkkiin. Höpsö kävely eli Silly Walk on peräisin brittiläisestä TV-sarjasta Monty Python, jossa John Cleese esitti Höpsön kävelyn ministeriä (video). Oulun katukuvassa höpsösti käveleviä ei näkynyt, vaikka talvisää oli mitä viehkein - pakkasta muutama aste ja uutta lunta leijaili ilmassa.

Emerituspohjalliset

Oulun partioaitasta kävin hakemassa kenkiin uudet pohjalliset. Alkuperäiset Meindl Air-Active -pohjalliset olivat vuoden käytön jälkeen kehnossa kunnossa. Kreetan retkellä kenkiin oli joutunut muutamia pikkukiviä, jotka olivat sitten hiertäneet pohjallisiin omat puumerkkinsä. Välimeren helteen näännyttämänä roskien poisto kengistä ei ole ensimmäisenä mielessä, etenkään jos pohjallisten pehmeys sallii niiden kaivautua huomaamattomiin.

Muutenkin pohjalliset joutuivat koville vuonna 2011. Kävelykilometrejä kertyi osapuilleen 3030, mikä vastaa noin 4 150 600 askelta. Päivittäin Pitkänmatkan Kävelijä tallusteli keskimäärin 8,3 kilometriä eli noin 11 400 askelta.

Lämpöpohjalliset

Uusista pohjallisista innostuneena selaisin taas oivallista Terveet jalat -kirjaa. Jalkaterveyden asiantuntijoiden mukaan oikein käytettynä pohjalliset lisäävät kenkien ikää ja parantavat hygieniaa mm. imemällä kosteutta ja helpottamalla kenkien tuuletusta. Kengät kostuvat sisältä jo neljän tunnin käytön jälkeen. Pohjallisten poistaminen nopeuttaa kenkien kuivamista. Pohjallisten peseminen ja uusiin vaihtaminen riittävän usein parantaa jalkojen hygieniaa.

Tuki- ja liikuntaelinvaivoissa tai normaalia suuremmissa kuormitustilanteissa iskunvaimennuspohjallisilla voidaan keventää ja vaimentaa alaraajoihin ja kehoon kohdistuvia is kuja. Tavallisten pohjallisten lisäksi kylmistä jaloista kärsiville on lämpöpohjallisia ja hikoileville jaloille aktiivihiili- ja turvehuopapohjallisia. Turvehuopapohjallisten tupasvillakuitu on imee kosteutta ja pitää jalat kuivina, lämpiminä ja hajuttomina. Kumisaappaita käytettäessä muotoillut urheilupohjalliset voivat vähentää jalkojen väsymistä.

Silikonipohjallinen

Jalkapohjien iskua vaimentavat rasvapatjat kantapäässä ja päkiässä alkavat rappeutua, menettää joustavuuttaan ja siirtyä pois paikoiltaan 40 ikävuoden jälkeen. Toistuva rasitus kovilla alustoilla voi tällöin aiheuttaa päkiä-, kantapää-, polvi- ja lonkkakipuja. Iskuja vaimentavat pohjalliset vähentävät rasitusta ja helpottavat jalkaterien kiputiloja. Iskua vaimentavia pohjallisia valmistetaan eri materiaaleista, mm. silikonista.

Uudet pohjalliset kengissä tallustelin Kaakkurin kauppakeskukseen. Huoltoasemalla hörppäsin kupillisen kahvia ja kipitin sitten takaisin kotiin. Tavoitteena on totuttaa jalat taas pitkiin päivätaipaleisiin - maaliskuussa (kartta) jatketaan Jaakontiellä siitä, mihin elokuussa lopetettiin. Lauantain matkamittarissa 31 km.

Toivoniemen kevyenliikenteen sillat iltahämärässä tammikuussa 2012

Lisätietoja pohjallisista: Saarikoski, R., Stolt, M. & Liukkonen, I. (2010) Terveet jalat. 3. uudistettu painos, Helsinki, Durodecim