Vältä liukastumiset

Talviset kävelylenkit vievät toisinaan uskomattoman kauniisiin maisemiin, mutta jään, pakkasen ja pimeän tuomat riskit on syytä pitää mielessä. Jalkakäytävän liukas kohta voi kätkeytyä ohuen lumikerroksen alle. Jään päälle satanut vesi tai lumi tekee kulkuväylistä erityisen liukkaita. Liukastumistapaturmat kasautuvat muutamille päiville. Tiehallinnon selvityksen mukaan esimerkiksi Oulussa lähes puolet talvella 1999–2000 sattuneista tie-, katu-, tai piha-alueiden kaatumisista sattui vain kahdentoista päivän aikana.

Viidennes jalankulkijoiden vammautumisista sattuu jäisellä kelillä. Naiset muksahtelevat miehiä useammin - kaksi kolmannesta talvella kaatumisvamman saaneista on naisia. Kaatumisista aiheutuu erityisesti nilkkojen ja ranteiden murtumia sekä venähdyksiä. Luuston haurastumisen vuoksi vanhusten kaatumiset johtavat useammin luunmurtumiin kuin nuorten kaatumiset. Kaatumistapaturmien aiheuttamat vammat heikentävät ikääntyneiden henkilöiden toimintakykyä ja omatoimisuutta usein pysyvästi.

Pakkanen heikentää lihaksiston kestävyyttä, voimantuottoa, nopeutta ja koordinaatiota. Useat vaatekerrokset rajoittavat luontaisia liikeratoja ja tekevät liikkumisen kömpelöksi. Äkillinen voimakas kuormitus liukastumisen yhteydessä voi aiheuttaa revähdysvamman liikerataa muuttamalla. Hyvä Terveys -lehden sivuilta löytyy oivallinen katsaus turvalliseen talviliikuntaan.

Patosillan portaat tammikuussa 2011

Suomessa kuolee vuosittain yli tuhat ihmistä kaatumisista aiheutuneisiin välittömiin vammoihin eli enemmän kuin palo-, liikenne- ja hukkumistapaturmissa yhteensä. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton mukaan seitsemän kymmenestä työmatkalla sattuneesta tapaturmasta on kaatumisia tai liukastumisia.

Haittaan tai vammaan johtavia kaatumisia Suomessa sattuu vuosittain lähes 200 000, näistä joka kymmenes liittyy liukastumiseen. Liukastumis- ja kaatumistapaturmien määrä on lisääntynyt kolmanneksella vuosituhannen vaihteesta. Liukastumisista aiheutuvat suorat kustannukset kansantaloudelle ovat arviolta noin 200 miljoonaa euroa vuosittain. Taloudelliset menetykset moninkertaistuvat, kun myös välilliset kustannukset otetaan huomioon. Liukastumisista aiheutuu vuosittain kaikkiaan 2,4 miljardin euron kustannukset, jotka muodostuvat mm. sairaanhoidon kustannuksista, sairauslomapäivistä ja hyvinvoinnin menetyksestä. Hintalappu yhdelle kaatumiselle on keskimäärin 6000 euroa.

Sievin Spike -kengissä nastat saadaan
käyttöön avaimesta pyöräyttämällä.

Liukastumisten torjunta
Työterveyslaitoksella vertailtiin hiljattain nastakenkien ja muiden talvijalkineiden toimivuutta liukkaalla jäällä (linkki raporttiin). Nastakengät osoittautuivat ylivoimaisiksi. Tusinasta nastakengillä kävelleestä koehenkilöstä kukaan ei liukastunut tai edes kokenut alustaa liukkaaksi. Kanta- tai päkiäliukuesteillä kävellessä liukastuminen oli paljon todennäköisempää. Tavalliset talvityöjalkineet olivat liukkaimmat. Nastakengät ovat erityisen suositeltavia yli 50-vuotiaille, joilla on jo selvästi suurempi riski kaatumiseen kuin nuoremmilla ikäryhmillä. Liikkumisympäristöön tutustuminen ja olosuhteiden ennakointi on oiva konsti tapaturmien ehkäisemiseksi.

Kurkiseisonta parantaa
tasapainoa (Invalidiliitto)

Hyvä keino pienentää kaatumisriskiä yleensä on monipuolinen fyysisen aktiivisuuden ylläpitäminen. Erityisen myönteisiä tuloksia on saavutettu kiinalaisena aamuvoimisteluna tunnetulla taijilla, joka kehittää mm. koordinaatiota, liikkuvuutta ja tasapainoa. Taijissa on keskeistä ruumiin, mielen ja hengityksen yhteistyö. Hitaat, rauhalliset ja tasaiset liikkeet sopivat kaikenikäisille. Tutkimusten mukaan säännöllinen tasapainoharjoittelu voi pienentää kaatumisriskiä jopa kolmanneksella. Invalidiliiton kotisivuilta löytyy harjoituksia, joiden avulla voi kehittää liukkaalla alustalla liikkumisessa tarvittavaa hyvää tasapainoa ja lihaskuntoa.

Lahdessa, Helsingissä, Sipoossa, Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa varoituksen liukkaasta kelistä voi tilata tekstiviestitse Liukastumisvaroitus -palvelusta. Varoitusviesti lähetetään vain kaikkein vaarallisimmilla keleillä, jolloin pystyssä pysyminen vaatii erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta tai jopa apuneuvoja. Varoitusviestin lähettää talvihoidon päivystäjä, joka sääennusteita ja paikallisia tilanteita seuraamalla hälyttää tarvittaessa myös hiekoituskaluston töihin. Palvelu on varoitettaville ilmainen.

Kaupungit vastaavat omasta katuverkostaan, vaikka urakoitsijat hoitaisivatkin niiden liukkauden torjunnan käytännössä. Taloyhtiö vastaa piha- ja katualueellaan liukkauden torjunnasta.