maanantai 21. marraskuuta 2016

Camino de Santiago - Suomenkielistä kertomakirjallisuutta


Paulo Coelho: "Pyhiinvaellus"

Paulo Coelhon esikoisromaani Pyhiinvaellus julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1987. Se on tarina Coelhon pyhiinvaellusmatkasta Santiago de Compostelaan Espanjaan. Matkasta tulee käänteentekevä kokemus, ja Coelho kokee sisäisen muutoksen oppiessaan tuntemaan totuuden elämän yksinkertaisuuden kautta. Hän päättää sitoutua kirjailijanuraansa ja jakaa sisäisen kokemuksensa lukijoidensa kanssa. Pyhiinvaellus on merkittävä teos Paulo Coelhon uralla: se on Alkemistin edeltäjä ja teos, jossa tiivistyy tämän rakastetun kirjailijan humaani filosofia.


Mirja Karna: "Neljä valkoista koiraa Santiagon tiellä"

Neljä valkoista koiraa Santiagon tiellä on romaani syvän onnellisuuden etsinnästä, ihmissuhteista, rakkaudesta, henkisestä kasvusta ja kävelemisestä. Kirjan mukaansatempaava tarina vie lukijan Valamon luostarin kautta Etelä-Ranskassa sijaitsevalle Le Puyin -pyhiinvaellusreitille.Vuonna 2005 Mirja Kärnä näki unen, jossa hänelle annettiin kirjan nimi Julia Bickwilke: Neljä valkoista koiraa. Etsittyään vuosia tuloksetta sen nimistä kirjaa, Kärnä alkoi ajatella, että ehkä kirja tulee fyysiselle tasolle hänen kauttaan. Lopulta teos sai innoituksensa neljän pitkän kävelyn aikana, joista viimeisin oli seitsemän kuukauden kävely Suomesta Espanjaan. Sonkajärveläinen Mirja Kärnä (34) on kävelijä, luennoitsija ja luova yrittäjä, joka seuraa sydäntään ja tekee sitä mitä rakastaa. Kärnä on kävellyt useita pitkiä vaelluksia eri puolilla Eurooppaa etsien syvää onnellisuutta. Vuosina 2013-2014 Kärnä käveli 3 650 kilometriä Suomesta Espanjaan. Luovuuttaan ja intuitiotaan jokapäiväi- sessä elämässään käyttävä Kärnä on ollut aina kiinnostunut henkisyydestä. Hän on myös tuottanut ja markkinoinut kulttuurialan tapahtumia ja opettanut luovuutta improvisaation keinoin. Neljä valkoista koiraa Santiagon tiellä on Kärnän esikoisteos.


Timo Krogerus: "Jaakopin tie - Pyhiinvaellustarina keskiajalta"

Jaakopilla oli tosi hätä. Hirttämisen vielä kestäisi. Hän oli nähnyt, kun rälssitilan metsästä hirven tappanut tilaton oli vedetty puuhun verekseltään. Salametsästäjä ei ollut pitkään sätkinyt köyden päässä. Melko pian olivat jalat käpristyneet koukkuun, kieli tunkeutunut suusta, ja silmät pulpahtaneet ulos. Korppien oli ollut helppo kuopaista ensitöikseen ne uhrin päästä. Tuokion kitumisen jälkeen narun jatkoksi vedetty oli kuollut kuin kivi. Sieluparka oli tietenkin lentänyt hetsiltään kiirastuleen. Hirven salakaadosta taisi saada muutaman sata vuotta, mutta huorinteko oli paljon julmempi juttu. Kuohimista Jaakoppi ei kuitenkaan tahtonut kokea. Hän saattoi jo tuntea kuoharin kourat ja raudan jalkovälissään. Ei! Mitä tahansa muuta, mutta sitä ei hänelle tehtäisi elävänä.


Cecilia Samartin: "Senor Peregrino"

Jamilet on nuori meksikolainen nainen, jonka elämää varjostaa valtava syntymämerkki. Jamiletin kotikylän asukkaat karttavat häntä, koska pitävät verenpunaista merkkiä paholaisen kädenjälkenä. Tyttö pakenee ahdasmielisestä yhteisöstä Yhdysvaltoihin ja alkaa työskennellä määrätietoisesti unelmansa eteen: hän haluaa poistattaa syntymämerkkinsä ja olla kuin kaikki muutkin.Jamilet pääsee töihin mielisairaalaan ja saa hoidettavakseen pahansisuisen herra Peregrinon, vanhan espanjalaismiehen jonka kanssa kukaan ei tule toimeen. Pikkuhiljaa nämä kaksi siirtolaista ystävystyvät, ja heidän välilleen muodostuva yhteys hoitaa molempien haavoja tehokkaammin kuin mitkään lääkkeet. Kun herra Peregrino kertoo elämäntarinaansa, Jamilet tekee matkaa itseensä ja etsii sitä tyttöä, joka olisi ollut ilman rujoa kauneusvirhettään.Samartin on kertonut koskettavan tarinan toivosta, rakkaudesta ja kauneudesta. Kirjan henkilöhahmot ovat riipaisevan todentuntuisia ja eläviä vikoineen ja oikkuineen, heikkouksineen ja vahvuuksineen. Senor Peregrino ei ole kirja suurista teoista; se on kertomus pienten ihmisten pienistä tarinoista, joiden merkitystä ei mitata numeroilla vaan sydämellä.


Cecilia Samartin: "La Peregrina"

La Peregrina on itsenäinen jatko-osa Cecilia Samartinin menestysromaanille Senor Peregrino, ja Peregrino-trilogian toinen osa. Kirja vie lukijat mieleenpainuvalle matkalle kauniiseen ja dramaattiseen Espanjaan. Nuori ja kaunis meksikolaisnainen Jamilet on jättänyt kotimaansa Meksikon ja muuttanut paremman elämän toivossa Los Angelesiin. Hän haluaa päästä eroon verenpunaisesta syntymämerkistään, joka varjostaa hänen elämäänsä. Uudessa kotimaassaan Jamilet on ystävystynyt vanhan ja karismaattisen herra Peregrinon kanssa. Miehestä on tullut tytölle läheinen, melkein kuin isoisä. Tarinat miehen menneisyydestä ovat herättäneet Jamiletin uteliaisuuden. Mitä herra Peregrinolle ja tämän suurelle rakkaudelle lopulta tapahtui? Vuosikymmeniä aikaisemmin pienessä espanjalaiskylässä asui Rosa-niminen nuori tyttö. Eräänä päivänä kylän torilla tapahtuu jotain, mikä saa tytön pakenemaan kotikaupungistaan ja liittymään mustalaisten joukkoon. Häpeä ja syyllisyys estävät häntä palaamasta kotiinsa. Rosa otetaan mustalaisyhteisöön avosylin vastaan, ja pian tytön erityislahjat huomataan. La Peregrina on lumoava tarina kahdesta kauniista naisesta, joilla on molemmilla suuri salaisuus kannettavanaan. Salaisuus, jonka merkitys on arjen ymmärrystä suurempi.


Cecilia Samartin: "Los Peregrinos"

Unohtumaton tarina rohkeudesta, kauneudesta ja rakkauden voimasta! Peregrino-trilogian päätösosa vie lukijan Santiage de Compostelaan. Alku on dramaattinen: sekä Jamilet että herra Peregrino ovat sairaalassa koomassa, eivätkö Rosa, Carmen, Eddie ja Tomas voi kuin odottaa. Rosa siirrättää potilaat yhteiseen huoneeseen, sillä heitä kaikkia uhkaava vaara ei vieläkään ole ohi. Helpottaakseen odottajien tuskaa Rosa turvautuu tarinoiden parantavaan voimaan. Legenda Sinisestä ruususta kuljettaa kuulijat kauas menneisyyteen, joka liittyy odottamattomalla tavalla Jamiletin tulevaisuuteen ja myös Rosan omaan tarinaan...


Raija-Liisa Viirret: "Toinen avain"

On toukokuu. Laura elää huoneessa, johon hänellä ei ole avainta. Avain on sisarella, joka pistäytyy usein Lauran luona. Sisartaan enemmän Laura odottaa entistä miesystäväänsä, espanjalaista Joaquíniä, joka on tulossa konferenssimatkalle Suomeen. Laura on kohdannut hänet vuosia aiemmin Santiago de Compostelan pyhiinvaellusmatkan jälkeen, ja päätynyt silloin asumaan tämän luokse Zaragozaan. Odottaessaan Laura käy läpi suhdettaan Joaquíniin, jolta hän on salannut lapsuutensa valkoisen sairaalahuoneen. Nykyhetken huoneessakin Laura toipuu sairaalassa tehdystä jalkaleikkauksesta. Hän tutustuu sisaren uuteen miesystävään, jolla on myös toiveita Lauran suhteen. Romaanissa käsitellään itseohjautuvuutta ja kesken jättämisen tematiikkaa. Ytimeltään romaanissa on kysymys vapaudesta: onko vapaus rajoitusten poistamista vai kiinnekohtien saamista elämään ja sitä kautta itsensä toteuttamista. Romaania voi lukea matkakertomuksena, rakkauskertomuksena tai sairauskertomuksena. Kerronta liukuu nykytilan huoneesta vuoroin Espanjaan Santiagon tien kulkemiseen ja Joaquínin viiteen huoneeseen, vuoroin lapsuuden valkoiseen huoneeseen. Vaikka kerronta etenee nopeatempoisesti ja rytmikkäästi, teosta leimaa unenomainen tenho.

Katso myös Camino de Santiago -pyhiinvaellusreittiin liittyvät matkakertomukset ja tietokirjat täältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti