perjantai 25. marraskuuta 2016

Suomenkielinen kävelyä käsittelevä tietokirjallisuus ja kävelyn filosofia


Frédéric Gros: "Kävelyn filosofiaa"

Ranskalaisen kirjailijan ja filosofin Frédéric Gros’n Kävelyn filosofiaa tarjoaa monta näkökulmaa kävelemiseen. Ei ole samantekevää, taivaltaako pyhiinvaelluksella vai marssiiko mielenosoituksessa, sillä kävelemisen tapa vaikuttaa sekä ruumiiseen että sieluun. Oivaltava ja viihdyttävä teos pohdiskelee myös kuuluisien ajattelijoiden ja taiteilijoiden kävelytapoja, näiden elämään vahvasti eläytyen. Rimbaud käveli raivon vallassa, kun taas Rousseau ja Nietzsche hakeutuivat kävelylle haaveilemaan ja ajattelemaan. Kant puolestaan käveli kotikaupunkinsa läpi joka päivä - aina tismalleen samalla kellonlyömällä. Frédéric Gros on Pariisin yliopiston filosofian professori. Kävelyn filosofiaa on ollut myyntimenestys Ranskassa, ja se on julkaistu myös englanniksi.


Anne Keskitalo: "Tien päällä ja leirissä - Matkanteon kokemuksesta taideteokseksi."

Monet kirjailijat ja runoilijat ovat pohtineet kokemuksen ja kerronnan suhdetta, ja niiden vuorovaikutteinen suhde on myös tämän kirjan keskiössä. Teoksessa analysoidaan esittämisjärjestelmiä, joilla matkanteon kokemuskerroksista rakennetaan taideteos. Työssä tarkastellaan Timo Vartiaisen ja Jussi Kiven taideteoksia. Heidän teoksensa on rinnastettu kulttuurihistoriallisten matkaajatyyppien eli tutkimusmatkailijan, flanöörin, turistin, taiteilijan ja eräretkeilijän käyttämiin kuvaustapoihin. Toisena taideteosten vertailukohteena on ollut tutkimuksessa kehitelty kokeellinen kävelymetodi. Näin matkantekoa ja sen esittämistä on jäsennetty työssä sekä kulttuurisina merkityksinä että taideteoksen luonnetta tarkastellen ja siihen eläytyen. Taiteilijoiden matkantekoon nähdään liittyvän tietoista ja tavoitteelista toimintaa. Kävely- ja liftausmatkan sekä metsäretken kerronnalla on siten vankka sidos sekä nykytaiteen käytäntöihin että matkakerronnan perinteeseen.


Vasili Sleptsov: "Ensimmäinen oppitunti"

Ensimmäinen oppitunti aloittaa venäläisen radikaalikirjailija Vasili Sleptsovin (1836-1878) tutkimusmatkan Moskovan ulkopuoliselle maaseudulle tutkimaan pienteollisuutta ja kansanelämää. ”Mutta kaikki värisävyt kylmenivät äkisti, kuten taidemaalarit sanova, kaikkeen tuli jokin harmaus…” Naiivisti suunniteltu matka muuttua pian jalkapatikasta hevoskyydiksi eikä haastattelutekniikkakaan oikein toimi. Riemastuttavan absurdi antikliimaksi täydentyy suomentaja Martti Anhavan osuvalla jälkisanalla.


Robert Louis Stevenson: "Kävelyretkistä"

Skotlantilainen romaanin klassikko Robert Louis Stevenson (1850-1894) oli myös mainio esseisti. Kirjan kolme esseetä luotaavat kävelemisen filosofiaa ja maisemaestetiikkaa polveillen parhaaseen brittityyliin moniin suuntiin ja tiineesti – oli sitten kyse piipunpoltosta, kontemplaatiosta tai kulttuurihistoriasta kaikessa laajuudessaan. ”Ei voi aavistaa, miten loppumattoman pitkään jatkuu suvipäivä, jos sillä ei ole muuta mittaa kuin nälkä eikä muuta päätepistettä kuin uneliaisuus.” Kävelyretkistä on maltillisen kävelijän leppeän valohämyisen illan paras palkinto.


Minna Stolt & Riitta Saarikoski (toim.): "Terveet jalat"

Terveet jalat -kirja sisältää tutkimustietoon perustuvia ohjeita jalkojen omahoidosta. Kirjan 6., uudistetussa painoksessa sisältö on tarkistettu ja muokattu kauttaaltaan. Hyvien kenkien ominaisuudet sekä kevytjalkineiden ja paljasjalkakävelyn merkitys sekä erilaisten harjoitteiden merkitys jalkaterveyden edistämisessä on tuotu monipuolisesti esille.

Terveet jalat tuo esille jalkaterveyden merkityksen osana ihmisen kokonaisterveyttä. Kehon tasapainoista kuormittamista ja käyttöä kannattaa harjoitella, koska siten voi ehkäistä ja hoitaa monia alaraajojen ja jalkaterien vaivoja. Jalkaterveyden perusasioita ovat myös jalkojen ja koko kehon hyvinvointia tukevat hyvät ja sopivan kokoiset kengät, lievien jalkavaivojen omatoiminen hoito ja tarvittaessa hakeutuminen jalkaterapiaan.


Henry David Thoreau: "Kävelemisen taito"

Kävelemisen taito on amerikkalaisen luonnonfilosofin Henry David Thoreaun (1817-62) luonnon villeyden ja kuljeskelun taidon ylistys. Thoreau kirjoittaa ihmisestä, yhteisöstä sekä näiden suhteesta luontoon. Kävelemisen taito on puolustuspuhe ihmisen ja luonnon ykseydelle ja luonnolliselle vapaudelle. Thoreau tunnetaan yhteiskuntakriitikkona, runoilijana, filosofina ja kiihkeänä kansalaisoikeuksien puolustajana. Hänen suurin rakkauden kohteesa oli kuitenkin luonto ja luonnollinen vapaus, joka ihmiseltä uhkaa nykyään kadota yhteiskunnan syövereihin. Kävelemisen taito on viehättävä kartta päämäärättömään luonnossa kuljeskeluun ja vapauteen. "Kenties meidän tulisi lähteä lyhimmällekin kävelylle kuolemattoman seikkailun hengessä, koskaan palaamatta, valmiina lähettämään vain palsamoidut sydämemme maallisina jäännöksinä takaisin hylättyyn valtakuntaamme."


Jyrki Vainonen: "Askelia"

Kuljeskelua kaupungissa vai mietiskelyä metsäpolulla? Omista ja toisten kulkijoiden askelista syntyy kiehtovia, risteileviä polkuja. Jyrki Vainosen esseissä paikat ja maisemat vaihtuvat. Vainonen päätyy muun muassa Länsi-Afrikkaan, Irlantiin, Tampereen Pyynikinharjulle ja Kymenlaaksoon. Askeleet vievät myös syvälle muistoihin, menneeseen aikaan. Lopulta päädytään puutarhan kautta kävelemään hautausmaan vanhojen puiden alle. Matkakumppaneikseen näiden esseiden lukija saa niin historiallisia henkilöitä kuin kaunokirjallisuuden hahmoja. Heitä kaikkia yhdistää yksi asia: viehtymys kävelemiseen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti