Kävelijän tulitaideteos - Laiskan kävelijän polttaminen

Adventtikalenterin rakentamisesta jäi tähteeksi julmettu määrä tulitikkuja. Vuoden viimeisinä päivinä ajatus tulitikkujen hyödyntämisestä osana uudenvuodenaaton ilotulituskarnevaalia alkoi kyteä Pitkänmatkan Kävelijän pääkopassa. Tartuin pihteihin ja napsautin rikkipään irti tulitikusta. Se lensi kaaressa keittiön toiselle puolelle. Toinen rikkipää lensi aivan eri suuntaan. Asettelin ämpärin kumolleen eteeni ja napsautin seuraavat rikkipäät irti sen suojissa. Nyt suurin osa pikku ammuksista kimmahteli siistiin kasaan ämpärin perälle.

Hiljalleen aloin hahmottaa urakan kokoa. Olin käyttänyt adventtikalenterin valmistukseen 100 tulitikkuaskia. Tulitikkuaskeissa on keskimäärin 50 tulitikkua, joten rikkipää pitäisi napsauttaa irti 5000 tulitikusta. Vaimo kieltäytyi puuhasta päättäväisesti. Jaakoppi ja Onerva pelastivat tilanteen näppärillä pikkukäsillään. Erityisesti Jaakoppi kunnostautui tässä jokseenkin yksitoikkoisessa puuhassa. Jos homma olisi jäänyt yhden ihmisen varaan, ei olisi ollut toivoakaan saada urakkaa valmiiksi ennen uudenvuoden aattoa. Parissa päivässä tulitikkujen rikkipäät oli naksauteltu irti.

Onerva ryhtyi luonnostelemaan kävelijän hahmoa pahvilaatikosta leikatulle levylle. Mallina käytettiin suojatien liikennemerkin kävelevää miestä. Raastavien taiteellisten ristiriitojen jälkeen pahville saatiin piirrettyä selvästi kävelijäksi tunnistettava hahmo. Sitten Arska suihkutti pahville ohuelti liimaa spraypullosta. Tavanomaisempi käyttökohde kyseiselle sprayliimalle on verhoilukankaiden kiinnittäminen. Ripottelin pahville tulitikkujen rikkipäitä, jotka tarttuivat liimaan kuin täit tervaan.

Kun koko kävelevä ukko oli näin käsitelty, nostin pahvin pystyyn ja ravistelin sitä kevyesti. Irrallisiksi jääneet rikkipäät varisivat lattialle. Toisella ja kolmannella liimauskerralla tilkittiin niitä kohtia, joihin rikkipäitä oli tarttunut harvakseltaan. Tuloksena oli pahvilevy, jossa harppoi tulitikkujen rikkipäiden värinen kävelijän hahmo. Viimeistelin vielä pahvilevyn etupuolen leveällä pakkausteipillä, jotta sitä olisi helpompi käsitellä. Teippi myös kiinnitti rikkipäät tiukasti paikoilleen ja suojaisi niitä lumelta ulkona.

Kannoimme tekeleen juhlallisesti pihalle. Asetimme sen nojalleen tarkoitusta varten valmistettua lumiseinämää vasten. Olimme kaavailleet, että tulitaideteos sytytettäisiin samanaikaisesti kummankin jalan kärjestä. Juhlatohinassa löytyi kuitenkin vain yksi sytytin, joten jalat täytyisi sytyttää eriaikaisesti. Tulitaideteoksen ideana oli saada aikaan kävelijän hahmo, joka säkenöisi kirkkaasti ja samanaikaisesti joka kohdasta tulitikkujen rikkipäiden sytyttäessä toinen toisensa. Symbolisella tasolla kysymys on sisäisen laiskan kävelijän polttamisesta. Vuotta 2017 varten läsnäolijoiden sydämiin jäisi vain reipas ja sinnikäs kävelijä. Kävelyn ja taiteen suhteesta voi lukea lisää täältä.

Tulitaideteoksen käyttäytyminen ei aivan vastannut odotuksia. Vasen jalka syttyi aluksi vain heikosti, eikä tuli meinannut levitä eteenpäin. Oikea jalka sen sijaan roihahti heti iloiseen liekkiin. Tuli hyppäsi oikeasta reidestä suoraan oikeaan käsivarteen, vaikka suunniteltu reitti olisi kulkenut kainalon kautta. Palavia tulitikun pätkiä alkoi varista lumeen liekehtivän kävelijän jalkoihin. Pian koko höskä paloi niin voimakkaasti, ettei kävelijän hahmoa enää erottanut liekkimerestä. Pahvinen taustalevykin oli syttynyt tuleen. Samassa tuulenpuuska puhalsi liekkeihin lisää voimaa. Syntyi mahtava tulinen pyörre, joka kohosi koko rakennelman yläpuolelle. Taustapahvi alkoi käpristyä. Lopulta se kaatui ja alkoi hiipua hiillokseksi. Samaan aikaan tehdasvalmisteiset ilotulitteet räiskähtelivät taivaalla. Ne muistuttivat, että uudenvuoden voisi ottaa vastaan myös vähemmän työläällä tavalla.

Laiskan kävelijän polttaminen ikuistettiin myös videolle, mistä lämpimät kiitokset Sennille.