maanantai 26. heinäkuuta 2010

Pyhä Jaakko

Galilealainen Pyhä Jaakko (esp. Santiago el Mayor tai Jakobo, engl. Saint James the Greater, ransk. Saint-Jacques) oli yksi Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsesta ja evankelista Johanneksen veli. Häntä kutsutaan myös Jaakob vanhemmaksi erotukseksi Jeesuksen veljestä ja Jaakob nuoremmasta. Ohessa Dürerin näkemys Pyhästä Jaakosta (1516).

Perimätiedon mukaan Pyhä Jaakko olisi tehnyt lähetysmatkan Hispaniaan eli nykyisen Espanjan ja Portugalin alueelle Jeesuksen opetuksia levittäen. Hispaniasta palattuaan Pyhä Jaakko kuoli marttyyrikuoleman ensimmäisenä Jeesuksen opetuslapsista vuonna 44. Hänen kaulansa katkaistiin Herodes Agrippan - Herodes Suuren pojanpojan - käskystä. Vasemmalla Mantegnan maalaus "Decapitation of St. James" (1454). Kahdestatoista apostolista vain Pyhän Jaakon marttyyrikuolema mainitaan uudessa testamentissa (Apostolien teot). 300-luvulla Konstantinus Suuren äiti Keisarinna Helena rakennutti oletetulle mestauspaikalle Jaakobin kirkon, minne Pyhän Jaakon jäännökset sijoitettiin.

Islamin vallan levitessä Lähi-idässä 600-luvulla pyhäinjäännökset kuljetettiin (erään tarinan mukaan) Juudeasta turvaan Siinaille tai Egyptiin ja myöhemmin edelleen laivalla jonnekin eteläiseen Hispaniaan. Kun maurit aloittivat Iberian niemimaan valloituksen vuonna 711 reliikit siirrettiin pohjoisemmaksi Galician Iria Flaviaan eli paikkaan, missä Pyhän Jaakon kerrotaan ensimmäisen kerran nousseen maihin lähetysmatkallaan. Toisen legendan mukaan apostolin jäännökset seilasivat enkelin johdattamalla veneellä Iria Flaviaan. Kun venho karahti rantaan se muuttui kiveksi, jonka kappaleita on edelleen nähtävillä.

Edelleen kerrotaan, että 800-luvun alussa muuan erakko Pelagius havaitsi oudon tähdenlennon useana yönä Libradónin vuorella. Ilmiöstä kiinnostunut Iria Flavian piispa Teodomiro antoi kaivaa kyseisestä paikasta, mistä paljastuikin vanha hautakammio. Piispa julisti, että kyseessä oli apostoli Jaakobin hauta. Maurien hyökkäyksen edetessä Pyhän Jaakon luut siirrettiin vielä kerran turvaan ja haudattiin paikkaan, missä sijaitsee nykyisin Santiago de Compostelan kaupunki. 1000-luvulla haudan paikalle ryhdyttiin rakentamaan katedraalia, jonka pääalttarin alapuolisessa kryptassa kerrotaan säilytettävän Pyhän Jaakon sekä hänen kahden oppilaansa Pyhän Theodoruksen ja Pyhän Athanasiuksen reliikkejä.

Pyhän Jaakon oletetusta hautapaikasta kehkeytyi keskiajalla huomattava pyhiinvaelluskohde Rooman ja Jerusalemin rinnalle. Pyhän Jaakon legenda oli alkanut elää omaa elämäänsä. Miljoonat pyhiinvaeltajat taivalsivat Espanjaan hiljalleen vakiintuvia reittejä. Esimerkiksi Burgosissa toimi peräti 35 pyhiinvaeltajien käyttöön varattua albergueta ja se tunnettiin 1100-luvulla Euroopan vieraanvaraisimpana kaupunkina. Jopa pienessä Carrión de los Condesissa matkailijoita palveli 12 kirkkoa ja yhtä monta majataloa.

Reconquistan eli niiden vuosisatojen aikana (noin 700-1500), jolloin kristityt hätistelivät maureja takaisin afrikkaan espanjalaiset kajauttelivat yhtenä sotahuutonaan "Santiago de Compostela!". Pyhä Jaakko oli reconquistan suojeluspyhimys. Vuonna 844 käydyssä Clavijon taistelussa Pyhä Jaakko karautti ratsullaan pilvistä auttamaan kuningas Ramiro ensimmäistä ja ratkaisi voiton espanjalaisille. Reconquistan aikaan Pyhä Jaakko tunnettiin myös nimellä Santiago Matamoros eli Pyhä Jaakko Maurien Teurastaja. Alla Giaquinton näkemys Clavijon taistelusta.


1100-luvun lopulla perustettiin Pyhän Jaakon ritarikunta (santiaguistat), joskaan sen toimintaa ei johdettu Santiago de Compostelasta käsin. Pyhän Jaakon ritarikunnan tunnuksena oli Jaakonristi (alla), yksi kaikkien aikojen suosituimmista kristillisistä symboleista. Valkoinen tausta kuvastaa puhtautta ja punainen risti kristittyjen verta.

Pyhän Jaakon muistopäivä on katolisessa ja anglikaanisessa kirkossa 25. heinäkuuta. Pyhänä vuotena kyseinen päivä sattuu sunnuntaille. Samana päivänä on Suomessakin Jaakobin ja Jaakon nimipäivä. Vanhan sanonnan mukaan Jaakonpäivänä Jaakko heittää kylmän kiven veteen, minkä jälkeen uimavesien on uskottu alkavan kylmenemään. Sanonta kuitenkin perustuu vanhan juliaanisen kalenterin mukaiseen ajanlaskuun, josta Suomessa luovuttiin jo 1700-luvulla. Tuolloin jaakonpäivää juhlittiin 11 päivää myöhemmin eli elokuun viidennen päivän paikkeilla.

Katso myös Pyhän Jaakon simpukka

Lisätietoja mm. Kari Selen: Simpukan tähden - vaellus Santiago de Compostelaan. Edita 2006.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti