Toukokuun pitkä tallustelu (reitti kartalla) suuntautui Liminganlahdelle, jonka vesialue on kansainvälisestikin huomattava muuttolintujen levähdysalue. Englantilainen aamiainen ja tien päälle klo 7. Aluksi suuntasin Linnanmaalta Kauppatorin Kahvilamakasiiniin tuoreiden possumunkkien toivossa, mutta koska tarjolla olikin vain munkkirinkilöitä (kääk!), tyydyin kahvikupposeen. Melkein koko matka Oulusta Lumijoelle on varustettu kevyenliikenteen väylillä, vain Tupoksen ja Limingan välinen kuuden kilometrin pätkä täytyi patikoida tien pientareella. Reitillä on mittaa viitisenkymmentä kilometriä, joten se soveltuu oivallisesti esimerkiksi caminokunnon viimeistelylenkiksi. Intomieliset kävelijät voivat patikoida seuraavana päivänä takaisin Ouluun, itselläni oli autokyyti sovittuna. Lumijoelta pääsee pois myös linja-autolla, esimerkiksi Kylmäsen Liikenteen kyydissä.
Suopöllö voi elää jopa 20-vuotiaaksi |
Virkkulan lintutorni |
Lintutornissa ihmettelin lintuharrastajien varusteita. Pitkillä kävelylenkeillä varusteiden keveys on ensiarvoisen tärkeää, tipujen tiirailussa puolestaan laitteiden erotuskyky, optinen laatu sekä käyttö- ja tekniset ominaisuudet. Juhan kameran putkikin oli miehen reiden vahvuinen. Varusteisiin saa helposti kulutettua uuden henkilöauton hinnan, mutta huokeammillakin vermeillä pärjää.
Liminganlahdella pesii yli sata lintulajia. Vuosittain alueella havaitaan lähes kolmesataa eri lintulajia, jos läpimuuttavat linnut lasketaan mukaan. Muuttoaikaan Liminganlahdella levähtää satoja tuhansia lintuja. Hyvällä tuurilla Liminganlahdella voi nähdä myös kiljuhanhen, joka on pohjolan uhanalaisin pesimälintu. Pohjolassa pesii enää vain 20-30 kiljuhanhiparia.
Pajusirkku, rantojen ja kosteikkojen pesimälintu |
Kiitokset Juhalle lintujen tarkkailun johdantokurssista! Jos lintuharrastus alkaa kiinnostaa, polunpäitä löytyy esimerkiksi Lintukuva.fi ja BirdLife Suomi -sivustojen kautta. BirdLife Suomen kautta löytyvät näppärästi myös lukuisat paikalliset lintutieteelliset yhdistykset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti