Jalkapohjan jännekalvo eli kantakalvo alkaa jokaisen varpaan tyviosasta ja jatkuu viuhkan tavoin kaventuen kantaluun alle, jonka keskiosaan se kiinnittyy. Kantakalvo pitää osaltaan jalkakaarta ylhäällä vetämällä varpaita kohti kantaluuta. Kantakalvon kiputila on yksi yleisimmistä kävelijöiden jalkaongelmista. Kroonistuessaan tulehdus aiheuttaa kiinnityskohdan ympärille kalkkikuoren kehittymistä, joka röntgenkuvissa nähdään jalkapohjan suuntaisena “luupiikkinä”.
Yleisimmin kipu tuntuu suoraan kantaluun alla eli siinä kohdassa, jossa jänne kiinnittyy kantapäähän. Myös koko jänteen alue voi olla kipeä. Kipu voi tuntua koko ajan kävellessä, mutta yleisimmin sen havaitsee aamulla tai pitkän istumisen jälkeen liikkeelle lähtiessä. Kävely ja juokseminen pahentavat kipua. Vaivan pahentuessa voi esiintyä myös aristusta ja turvotusta.
Kantakalvon kiputilan syynä ovat liiallisen rasituksen kalvoon aiheuttamat pienet repeämät, jotka voivat kehittyä laajemmiksi vaurioalueiksi. Vaivaan ei liity tulehdusta, joten aikaisempi nimitys plantaarifaskiitti on hylätty harhaanjohtavana. Kantakalvon kiputilalle altistavia tekijöitä ovat:
- ylipaino
- runsas liikunta
- pitkäkestoinen kovilla alustoilla seisoskelu
- nilkkanivelen rajoittunut koukistuminen (equinus) tai heikko varvastyöntö kävellessä - kehnot jalkineet häiritsevät jalkaterän luonnollista toimintaa
- jalan takaosan kireys, erityisesti pohjelihaksissa ja akillesjänteessä, mutta myös reiden takaosan lihakset
 |
| Kärkikäynti |
Kipuoireiden taustalla voi olla jännekalvon sidekudoksen heikentynyt verenkierto takimmaisessa säärivaltimossa. Isovarpaassa usein ilmenevä asentomuutos heikentää osaltaan verenkiertoa, mikä johtaa vaurioituneiden kudosten rappeutumiseen. Varpaiden asentomuutokset ovat yhteydessä kapeakärkisiin kenkiin ja kärkikäyntiin. Kärkikäynti viittaa kenkään, jonka kärki kohoaa maasta. Hyvässä jalkineessa ei ole kärkikäyntiä, vaan sen kärkiosa koskettaa alustaa. Tällöin varpaat voivat koukistua tukemaan tasapainoista pystyasentoa ja askeleen oikeata suuntaamista.
 |
Kantakalvon tulehduksen
taustalla voi olla reiden
takaosan lihasten kireys |
Vaivan paraneminen kestää tyypillisesti puolesta vuodesta puoleentoista vuotta. Henkilökohtaiset riskitekijät tunnistamalla (esimerkiksi huonot kengät, ylipaino...) ja niihin puuttumalla hoitoaika lyhenee. Heti vaivan ilmaantuessa aloitettu oikeanlainen hoito nopeuttaa paranemista. Ei-kirurginen hoito onnistuu usemmiten. Leikkaushoito tulee kyseeseen vain hyvin itsepintaisten, kivuliaiden ja pitkäkestoiseen (6-12 kuukautta) kuntoutukseen reagoimattomien plantaarifaskioosien tapauksessa.
Koska kysymys on liiallisen rasituksen aiheuttamasta kiputilasta, ensimmäinen hoitokeino on rasituksen vähentäminen eli lepo. Ensitilassa on myös hankittava kengät, joissa on suora pohja eli ei kärkikäyntiä eikä korkoa. Pohjan pitää taipua päkiän kohdalta ja kärjen tulee olla leveä. Iskua vaimentava pohjallinen, kantapehmuste tai pehmeä tehdasvalmisteinen jalkatuki helpottaa kipua.
Paljain jaloin liikkuminen tukee jalkaterän ja varpaiden oikeita asentoja ja luononollista toimintaa.
Jalkaterapeutin tai aiheeseen perehtyneen lääkärin luona kannattaa pistäytyä mieluummin liian aikaisin kuin myöhään. Asiantuntija voi immobilisoida jännekalvon teippaamalla. Jos teippaus ei lievitä kipua ja oireita ilmenee vielä muutaman viikon kuluttua vaiva ei todennäköisesti ole jännekalvon kiputila. Virhediagnoosit ovat yleisiä. Kipukohdan hieronta jääpalalla tai särkylääkkeet voivat hetkellisesti helpottaa vaivaa, mutta ne eivät poista sen aiheuttajaa. Tärkeää olisi selvittää ja poistaa kiputilan varsinainen aiheuttaja.
 |
| Strassburg-sukka |
Yölasta- tai venytyssukkahoidolla (Strassburg-sukka) jännekalvoa voidaan venyttää pitkään. Tämä tuottaa usein hyviä tuloksia, mutta käyttöä on jatkettava yleensä vähintään kuukauden ajan. Sukkahoitoa ei voi käyttää, jos potilaalla on ns. jäykkä isovarvas. Vaivaa voidaan helpotaa jalkineiden pehmeillä pikapohjallisilla, jalkapohjan sisäkaaren alueen pehmusteilla tai yksilöllisillä tukipohjallisilla. Muita asiantuntijoiden tarjoamia hoitomuotoja ovat laserterapia, syvälämpöhoito ultraäänellä, iontoforeesihoito ja akupunktio.
Plantaarifaskioosia voi ennaltaehkäistä ja sen oireita lievittää pohkeiden ja jalkapohjan lihasten venyttelyllä.
Venyttelyn voi aloittaa, kun kipu on hellittänyt. Erityisesti suositeltavia ovat reiden takaosan venytys ja akillesjänteen venytys, sekä jännekalvon vahvistaminen esimerkiksi kävelemällä korkeilla varpailla ja rentouttaminen rullaamalla tennispalloa jalkapohjan sisäkaaren alla.
Lähteet:
- Labovitz, J., Yu, J. & Kim, C. (2011) The Role of Hamstring Tightness in Plantar Fasciitis. Foot Ankle Spec, 4(3): 141-144.
- Lemont, H., Ammirati, K. M. & Usen, N. (2003) Plantar Fasciitis - A Degenerative Process (Fasciosis) Without Inflammation. JAPMA 93(3): 234-237.
- Neufeld, S. K. & Cerrato, R. (2008) Plantar Fasciitis: Evaluation and Treatment. J Am Acad Orthop Surg 16(6): 338-346.
- Saarikoski, R., Stolt, M. & Liukkonen, I. (2010) Terveet jalat. 3. uudistettu Painos, Helsinki, Durodecim.
- Saarikoski, R. & Sievers, J. (2010) Kantakalvon rappeuma l. plantaarifaskiosis ja sen hoito. Podoprintti 2010(1): 4-6.
Itselläni nilkan nivelsiteet rusahti ja tunnen kipua juuri kuvan osoittamassa kohdassa myös levossa ja lievää turvotusta niin varpaissa kuin jalkapohjassa kantakalvon alueella. Lääkäri ei osannut sanoa miksi kipu tuntuu juuri tuossa kohdassa.
VastaaPoistaMillaisia kenkiä suosittelet tai voisiko tuosta venytyssukkahoidosta saada nopeaa apua vai suositteletko vain lepoa?
Venytyssukka on tuohon kantakalvon ärtymykseen tepsinyt joissain tapauksissa, sinun vamma kuulostaa erilaiselta. Kannattaisi varmaan pyrkiä ortopedin puheille. Ainakaan arvauskeskuksen yleislääkäri ei ole paras kaveri miettimään jalan erityiskysymyksiä. Lepo on hyvä lääke kaikenlaisissa vammoissa :-)
VastaaPoistaHei, jos saa kerran kysyä :) niin neuvotko onnetonta:
VastaaPoistaMulla oli kyseinen vaiva, ja se kesti melkein vuoden. Loppui nyt vuodenvaihteessa 2014-2015. Ensimmäiset kuukaudet olivat tosi tuskalliset, jopa seisominen sattui niin paljon että hypin yhdellä jalalla, kävelemistä välttelin viimeiseen saakka. Ja oli pehmennystyynyt kengissä sekä tuo yösukka, ja särkylääkettä kului ihan kivasti. Terveyskeskuslääkäri pisti 2 kuukauden välein kortisonipiikin, ja se auttoi vähän; oliko lumevaikutus, en tiedä.
Vuoden aikana lihoin 11 kiloa kun en pystynyt liikkumaan yhtään.
Nyt olen työllä ja tuskalla saanut 10 kiloa pois, ja innoissani aloitin pari viikkoa sitten reippaat kävelylenkit. Kipu palasi! Nyt olen ihan epätoivoinen. Varsinainen kysymys: kun kipu uusiutuu heti, kun alkaa edes sen verran liikkua että käy kävelemässä, niin mitä luulet, onko tämä nyt jäänyt elinikäiseksi vaivaksi?
Hei, ennen kuin ennätät edes vastata, niin helpotan taakkaasi; ei tarvitsekaan! Ennätin googlailla jonkun tunnin ja sieltä löytyi kaikki maailmat temput joilla tätä voisi helpottaa/parantaa. Joku ehkä toimii, osa ei, mutta ei tässä muu auta kuin yrittää. Kiitos kuitenkin blogistasi, tästä pääsin alkuun!
VastaaPoistaHyvä, että lupaavia parannuskonsteja löytyi. Kaikenlaiset kalvot ja jänteet kehittyvät ja uudistuvat melko hitaasti lihaksiin verrattuna. Jos kävellessä tuntuu kipua, niin lepo on paikallaan. Voisiko tapauksessasi kipujen uudelleen ilmaantumisen syynä olla se, että aloitit liian reippaasti?
VastaaPoistaNo heippa, olet ihan oikeassa! Aloitin ensin ihan sopivalla tahdilla, mutta sitten silmiini osui lehdestä nk. voimakävelykuurin ohje, jossa tunnin kävelyyn kuului 5 intervallijaksoa. Se oli jaloille liikaa, mutta sitähän en innostuksissani tajunnut.
VastaaPoistaMutta nyt palasin tänne kertomaan, että omalla kohdallani kivut ovat hellittäneet jo 80% näillä keinoilla:
Heti kun kivut alkoivat, lopetin tyystin kaiken liikkumisen, ulkoistin kauppareissut ym:t. En ole tämän kahden viikon aikana kävellyt kuin aivan pakolliset askeleet. Käytän öisin tukisukkaa, päivisin holvitukityynyä kotona, ja silikonipehmustetta kengissä. Teen venytyksiä (varpaat polvea kohti) 5 x 20 päivässä. Vedän tulehduskipulääkettä (Arcoxia) ja Panadolia rinnakkain 3 x vrk, sekä MSMjauhetta C-vitamiinin kera ja vielä Maca-jauhoakin (ei siitä haittaakaan ole :)
Näin vähäisillä keinoilla olen siis saanut homman hallintaan. Ja ehkä osittain myös tahdonvoimalla; olen viikon päästä lähdössä kolmen viikon reissuun joten on pakko pystyä kävelemään!
Jaoin tämän vinkiksi, josko siitä olisi apua jollekulle. Ja vielä painotan, että on äärettömän tärkeätä lopettaa kaikki liikkuminen HETI. Ensimmäisen kerran kun tämä vaiva iski, en tajunnut sitä, vaan liikuin niin kauan kuin pystyin ja siksi se pääsi niin pahaksi että vei melkein vuoden parantua.
Kiitos Kävelijä jos saan jakaa nämä vinkkini täällä, ja hyvää syksyn alkua!
itsekki kävelin niin perhanasti kuin pysty kivun kanssa. eihän sitä tajunnut että tommonen vaiva olisi kyseessä o_O. ja vaiva iski vasempaan kantapäähän. noh vähäsen yli viikko ja vasen jalka oikeestaan täysin kunnossa :). oikeetaki alkoi vähäsen kiristelemään mutta ei ihmeempiä. venyttelen varpaita,pohkeita,reisiää aamusin/iltasin sekä käytän sukkaa "välillä" yöt. levolla kuntoon :).
VastaaPoistaVenyttely on tosiaan hyvä konsti kantakalvon kuntoutuksessa sitten, kun akuuttivaihe on takana.
PoistaSamaa vaivaa jo toistamiseen. Välissä oli reilun vuoden kivuton aika. Juoksen 3-4 krt/vko noin tunnin lenkin. Kävin fyssarilla, siellä sain paineaaltohoitoa, auttoi hetken. Olen syönyt useita kuureja tulehduskipulääkkeitä lääkärin ohjeiden mukaan. Auttaa sen hetken, ja vaikutus loppuu. Fyssari sanoi, että juokse vaan, ei se rikki mene. Toipuminen voi vaan kestää kauemmin. Itseasiassa juoksu ei tunnu niin pahalta kuin kävely. Kävelen työssäni normaalia enemmän.
VastaaPoistaKipu syö ihmistä, vie ilon elämästä. Kaikki keinot on kokeiltu, kenkiä vaihdettu, pohjallisia tehty yksilöllisesti, oltu liikkumatta, venytetty, vanutettu, jäällä hierottu, ilman jäätä pyöritelty palloa jalan alla, teipattu kahden eri fyssarin toimesta, kortisonit otettu. Ei apua.
Nyt on vihdoin otettu kuvat ja kirurgin konsultaatio odottaa. Saas nähdä...
Missä kohtaa kipu tuntuu? Kun juokset, niin osuuko kantapää maahan? En tiedä liittyykö kantakalvon kipuun, mutta itselläni juoksu alkoi sujua paremmin eli polvivaiva loppui, kun vaihdoin juoksutyylin sellaiseksi, että kantapäät vain satunnaisesti hipaisevat maankamaraa.
PoistaOnko kenelläkään revennyt plantaarifaskiitti,pitkän plantaarifaskiittitulehduksen ja kortisonin seurauksesta minulla repesi.Itselläni on selkärankareuma ja se on heikentynyt jännettä. Nyt on mennyt kohta 7viikkoa kainalosauvojen kanssa ja ei meinaa tulla kuntoon.
VastaaPoistaKuulostaa ikävältä tilanteelta. Itsehän en ole lääkäri, joten en osaa asiaa lääketieteen näkökulmasta kommentoida. Kuinka isosti kantakalvo repesi? Miten sitä hoidetaan?
PoistaMulla repesi koko kalvo..nyt se on rullalla kantaluun alla. 6kuukautta kesti ennen kun posahti.
VastaaPoistaTuosta olisi mielenkiintoista kuulla enemmän! Onko kipeä nyt, kun kantakalvo on poikki? Mistä hankaluudet alkoivat?
PoistaOlen tehnyt asiakkaille kalevalaista jäsenkorjausta joilla plantaarifaskiitti. Jo ensimmäisen hoitokerran jälkeen kipu helpottaa huomattavasti.
VastaaPoistaMinulla ei auttanut yhtään ..
Poistahttp://www.avoris.fi/aircast-09a-airheel-ilmatyynyside.html
VastaaPoistaEn halua mainostaa kaupallisesti Mutta itsellä epätyypillisten plantarifaskiittioireiden (tulehdus jalkapohjien ulkoreunoilla jne) jatkuttua pari viikkoa niin, ettei jalat kestä lainkaan painoa, tämä toi heti helpotusta. Toki muut keinot, lepo, jumpat, kepit ja kylmä käytössä myös
Apu tennispallosta.
VastaaPoistaTässä neuvo monelle. Itselläni kesti vuoden. Lääkkeet, tukisukka. voiteet, tukipohjallinen eivät auttaneet. Sitten lääkäri keksi, että pyöritä tennispalloa jalan alla. Heti ensimmäisellä kerralla tunsin ikään kuin jumiutunut kalvo olisi irronnut. Jo seuraavana päivänä olo oli parempi. Pyöritin tennispalloa muutaman kerran päivässä jalkapohjan alla. Siitä alkoi nopea paranemien.