Näillä kengillä ei enää kävellä. |
Löysin varastoista kaksi paria puhki käveltyjä Meidl Vakuum Hikereita. Jostain syystä en ollut raaskinut heittää niitä pois. Toisen parin kengännauhat olivat valmiiksi paikoillaan, mutta toisen kenkäparin nauhat olivat mytyissä niiden sisään sullottuina. Nauhat olisivat tarpeen, sillä tulisin ripustamaan kenkäkukkaruukut palotikkaisiin. Ensimmäisen kengän nauhat sujahtivat helposti paikalleen. Sitä vastoin toisen kengän nauhat olivat kummastakin päästään niin rispaantuneet, ettei niitä saanut millään tungettua läpi ahtaista metallikoukuista.
Yritin ratkaista pulman ensin kuumaliimalla. Kierittelin nauhan päätä kuumassa notkeassa massassa. Nauhan päähän muodostui iso klöntti. Tuijotin sitä harmistuneena. Se ei ikinä mahtuisi vaelluskengän nauhanlävestä. Sitten älysin hyödyntää keskipakoisvoimaa. Pyöritin nauhaa ympäri ilmassa pitäen kiinni toisesta päästä. Tarkistin tuloksen. Ei mitään vaikutusta. Klöntti oli edelleen yhtä massiivinen kuin aikaisemminkin. Olin kuitenkin vakuuttunut klöntinohennustekniikan toimivuudesta. Ryhdyin pyörittämään kengännauhaa uudestaan. Tällä kertaa pyöritin todella vinhasti. Samassa yläpuoleltani kuului lätsähdys. Klöntti oli sinkoutunut nauhan kärjestä kattoon ja jäänyt sinne roikkumaan. Uusi yritys. Tällä kertaa pyöritin hieman nopeammin kuin ensimmäisellä, mutta hieman hitaammin kuin toisella yrityksellä ja kuumaliimaklöntti asettuikin pitkulaiseen asentoon kengännauhan kärkeen.
Kuumaliimalla syntyi liian paksu kengännauhan kärkikovike |
Teippikärki toimi hyvin |
Työnsin pienet neliskanttiset kukkaruukut kenkien varsien sisään. Ne jämähtivät tiukasti paikoilleen. Ruukkujen sisällä kasvoi oranssin ja keltaisen sävyisiä samettikukkia. Myyjä oli vakuuttanut, että ne kukoistaisivat ensimmäisiin hallaöihin asti. Samettikukkien hyvä puoli on myös, että ne sietävät kohtalaisesti kuivuutta. Palotikkaat eivät ole suoranaisesti katon alla, mutta seinän läheisyys rajoittaa jossain määrin sadeveden lankeamista samettikukille. Jossain toisessa sijoituspaikassa ja toisenlaisten kukkien kanssa liiallinen kosteus voisi olla ongelma. Liiasta vedestä pääsisi kuitenkin helposti eroon poraamalla kenkien pohjiin reikiä. Kukkaruukkukengät voisi sijoittaa myös maahan tai ne voi naulata/ruuvata kiinni varsien tai pohjien läpi vaikka aidanharjalle. Ainakin tuulisissa rannikkokaupungeissa kukkaruukkukenkien ankkuroiminen aloilleen on hyvä ajatus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti