maanantai 9. heinäkuuta 2012

Pyörätiellä paljasjaloin

Pieniksi jääneet sandaalit hankasivat ikävästi, joten Salla päätti kävellä viiden kilometrin kotimatkan paljain jaloin. Tärkeä edellytys kokeilulle oli, että perheessä järjen ääntä edustava äitimuori oli jäänyt vielä pikkuveljen kanssa keskustaan. Reitti Oulun Torinrannasta Linnanmaalle on kokonaisuudessaan asfalttipäällysteistä pyörätietä, jonka vieressä on paikka paikoin paljain jaloin kävelyyn sopivaa nurmea. Päivä oli aurinkoinen, lähes helteinen. Hyttysten ilmahyökkäys loppumatkasta vauhditti kulkua. Seuraavassa Sallan tuntemuksia urbaanipaljasjalkakävelylenkin jälkeen.

Muuttuiko kävelytyylisi kävellessäsi avojaloin?
Yleensä tulee asteltua kantapää edellä, mutta nyt en halunnut, kun tiesin, miten kipeästi kävisi, jos olisi terävä kivi kantapään alla. Myöhemmin hoksasin, että loppumatkan päkiäkivut saattoivat johtua siitä, että en vielä oikein hallinnut sopivaa kävelytyyliä avojaloin kävellessä. Ehkä siirsin liikaakin painoani päkiöille.

Astuitko terävien kivien päälle?
Kyllä, muutaman kerran, mutta ei juuri haitannut, ei tullut vammoja. Onni oli, ettei tielle sattunut lasin siruja, niitä olisi ollut ikävä väistellä.

Miltä paljain jaloin kävely tuntui?
Se oli oikeastaan aika miellyttävää, ikään kuin ilmainen jalkahieronta. Loppumatkasta päkiöissä alkoi tuntua se, että kävelin ensimmäistä kertaa pitempää matkaa avojaloin. Yllätyin, kun alussa asfaltti tuntui hieman ikävältä jalkapohjissa. Oletin että olisin jo tottunut sen tuntuun, koska olen kotipuolessa usein paljain jaloin pihamaalla tepastellutkin.


Kummalla oli mukavampi kävellä, asfaltilla vai nurmikolla?
Vaihteli jonkin verran. Asfaltin rosoinen reuna tuntui välillä kivalta, mutta kaikkein miellyttävintä oli kävellä nurmikolla. Tosin asfaltti tuntui turvallisemmalta vaihtoehdolta, koska siitä erotti vaaranpaikat helpommin.

Kipeytyivätkö jalat kävelyn aikana tai sen jälkeen?
Loppumatkasta päkiät tosiaan muistuttivat, että kävelty on. Lenkin jälkeen olin uupunut, uni tuli nopeasti. Nyt, kun kävelylenkistä on kulunut päivä, ei jaloissa ole enää mitään erityisiä tuntemuksia.

Miten avojaloin kävely muutti tarkkaavaisuuttasi?
Selvästi katselin tarkemmin tietä, että osasin välttää lasinsirut ja koirien tuotokset. Ei niitä kyllä juurikaan näkynyt. Loppumatkasta tarkkaavaisuuteni tosin herpaantui hyttysten ilmahyökkäyksen vuoksi.

Mitä huonoja puolia avojaloin kävelyyn liittyy?
Jalat likaantuivat niin, että ne piti pestä illalla. Muutaman kerran astuin terävien kivien päälle. Tien tarkkailu vaati siinä määrin tarkkaavaisuutta, että jutustelu kävelyseurani kanssa hieman kärsi.

Entä mitä hyviä puolia avojaloin kävelyssä on?
Huomasin, että jalkapohjat rentoutuivat kävellessä. Tämä oli hyvä hieronta. Tämän kokemuksen perusteella avojaloin kävely on mukavaa.



***

Haastattelun jälkeen Salla on kävellyt jo toisenkin lenkin avojaloin. Hietasaareen suuntautuneelle retkelle tuli mittaa kymmenisen kilometriä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat/Month's most read posts