keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Vuoden kävely, 1. kuukausi - Systeemin virittelyä

Aluksi laadin taulukon päivittäisten askelmäärien muistiin kirjaamiseksi. Jokunen vuosi takaperin olin mitannut keskimääräiseksi askelpituudekseni 73 senttimetriä. Jakamalla askelmäärä askelpituudella saadaan laskennallinen kävelymatka, jonka valitsin toiseksi päivittäin seurattavaksi asiaksi. Osoittautui jotenkin omituisella tavalla palkitsevaksi ja innostavaksi merkitä iltaisin taulukkoon kävelylenkillä kerätty askelmäärä. Kaikki, joiden sisällä asuu pieni keräilijä, ymmärtävät tämän oitis. Taulukko todisti osaltaan, että olin ahkeroinut, ollut periksiantamaton ja pitänyt kiinni lupauksestani patikoida vähintään viiden kilometrin eli noin tunnin yhtämittainen lenkki joka päivä. Askelmäärät oheiseen taulukkoon on saatu Samsung Galaxy S4 Activen S Health -sovelluksesta. Taulukossa on kävelylenkeistä kertyneet askeleet. Muina aikoina olen säilyttänyt puhelinta työpöydällä eli kotona ja pihapiirissä otetut askeleet jäävät tämän tarkastelun ulkopuolelle.

Viiden ensimmäisen kävelypäivän jälkeen säärten etupuolelle ilmaantui kipuja. Tilanne oli pahempi oikeassa jalassa. Arvelin, että kyse oli jalkojen tottumattomuudesta säännölliseen rasitukseen. Kun jatkoin päivittäisiä kävelylenkkejä, säärikivut katosivat toisella viikolla. Alkuperäinen ajatus tehdä kävelylenkki iltapäivisin osoittautui toimivaksi. Kahden maissa päivän pakolliset askareet on yleensä jo hoidettu. Päivänvaloakin olisi jäljellä vielä jonkin verran. Lisäksi ennättäisin sopivasti kotiin valmistamaan päivällistä vaimon ja pikkuväen saapuessa päivän töistä.

Parina päivänä laiskotti. Kääriydyin peittoon, vaivuin horteeseen ja heräsin vasta neljän maissa. Se tarkoitti kävelylenkin siirtymistä myöhäiseen iltaan. Lisäksi ajanpuutteen takia kävelylenkki oli pakko rajoittaa minimiin eli reiluun viiteen kilometriin. Koska olin kuitenkin päättänyt kävellä joka päivä, oli pakko lähteä ulos kylmään ja pimeään. Erinomaisen fiksusti olin vaihtanut valoisan päivälenkin synkkään iltalenkkiin. Jatkossa turvautuisin tähän vaihtoehtoon vain pakon edessä. Päiväkävelyllä saisin edes hetken nauttia auringonpaisteesta, joka vuoden synkimpien kuukausien jälkeen tuntui oikein piristävältä. Pimeällä ja hämärässä kävellessä napsautan päälle repun takana roikkuvan pienen NiteIze "SpotLit" led-valon. Punaisen perävalon paristo kestää 20 tuntia. Muutaman euron lampun voi ostaa Valostoresta.

NiteIze "SpotLit" huomiovalo repussa

Meindl Vakuum Hiker
Alkuvuoden lämpötila vaihteli parinkymmenen asteen pakkasesta suojakeliin. Vastaavasti kävelyteiden liukkaus vaihteli koko ajan. Onneksi Oulussa pyöräteiden hiekotus hoidetaan säntillisesti. Suojasäällä ja jäisillä keleillä käytin Sarva Xero nastalenkkareita. Pakkasen kiristyessä ja liukkauden samalla vähentyessä vedin jalkaan Meindl Vakuum Hiker vaelluskengät. Ne ovat nastalenkkareita lämpimämmät. Jos lämpötila lopputalven aikana laskisi alle -20°C, kaivaisin kaapista vanhat Kuomat. Niihin mahtuisi vielä villasukatkin lisälämmikkeeksi. Talvikuukausille löytyisi sopivat kengät kelille kuin kelille. Kenkiä en voisi käyttää tekosyynä yhdenkään kävelylenkin laiminlyömiseen.

Sarva Xero nastalenkkarit


26. tammikuuta pistäydyin SPR:n Oulun veripalvelutoimistolla. Täytin terveydentilakyselyn, herkuttelin ilmaisilla leivillä, mehulla ja kahvilla ja oikaisin luovutuspedille. Sairaanhoitaja tuikkasi neulan paikalleen ja veri alkoi norua läpinäkyvään pussiin. Verenluovutuksen jälkeen suositellaan vältettäväksi kovaa fyysistä rasitusta ja saunomista. Suonta iskenyt sairaanhoitaja tyrmistyi, kun kerroin aikovani kävellä reilun viiden kilometrin kotimatkan. Olen tehnyt saman tempun ongelmitta aiemminkin. Puolen litran verimäärän poistaminen putkistosta ei tunnu vaikuttavan kävelyyn millään lailla. Tässä suhteessa voi kuitenkin olla eroja ihmisten välillä. Arvostelukykyä verenluovutus kuitenkin heikensi sen verran, että unohdin luopuneeni eineksistä ja ostin marketista maksalaatikon. Toisaalta tuskin siitä on suurta haittaa, jos kerran kuussa syö jonkin valmismurkinan.

Helmikuun alussa mittasin verenpaineen. Tulos oli 125/74 mmHg eli normaali. Samalla hoksasin käyttää Suunto Ambitin sykemittaritoimintoa ja sain leposykkeeksi noin 60 lyöntiä minuutissa, vaihteluvälin ollessa 55-65. Normaalisti leposyke on aikuisilla 60 ja 80 välillä. Korkea leposyke on yhteydessä kohonneeseen riskiin sairastua esimerkiksi sepelvaltimotautiin ja aivoverenkiertohäiriöihin. Leposyke yli 90 lyöntiä minuutissa on jo vakava terveysriski. Seuraavat verenpaineen ja leposykkeen mittaukset teen kävelyvuoden jälkeen tammikuussa 2018. Kiinnostavaa nähdä muuttuvatko arvot vuoden aktiivisen kävelyharrastuksen seurauksena. Kuutisen vuotta sitten tehdyn tutkimuksen perusteella Pitkänmatkan Kävelijän verenkiertoelimistö on noin 15 vuotta nuorempi kuin iän perusteella voisi olettaa.



Kolmen viikon päivittäisen patikoinnin jälkeen jalat tuntuivat tottuneen rasitukseen. Kävely kävi päivä päivältä helpommaksi ja kevyemmäksi. Helmikuun 4. päivä sattui läheltä piti -tilanne. Nukuin pitkään lauantaiaamuna. Puolilta päivin kävin ruokakaupassa ja ryhdyin hääräilemään keittiössä. Tavoitteena oli valmistaa 16 kg lasagnea ja bruschetta -leivät alkupaloiksi.  Päivällisvieraat tulisivat jo viiden jälkeen. Kävelylenkki oli vielä tekemättä ja mietin pääni puhki missä välissä se onnistuisi. Sen varaan en tohtinut laskea, että vieraat poistuisivat illalla yhteentoista mennessä. Päädyin raapustamaan yksityiskohtaisen lasagnen paistamisohjelman paperilapulle ja ojensin sen vaimolle. Työnsin ensimmäisen vuoan uuniin ja laitoin vipinää virsuihin. Jatkossa ennakoisin päivittäisten lenkkien ajoitukset huolellisemmin.

Bruschetta
Kävelyvuoden lähtötilannetta selvittävässä tekstissä kuvasin ravitsemusasioita ehkä hieman yliolkaisesti. Lukija saattoi päätyä sellaiseen käsitykseen, että aikomukseni olisi syödä kävelyvuoden aikana jotenkin niukasti tai yksipuolisesti. Alla olevassa taulukossa on ensimmäisen kuukauden tyypilliset välipalat ja ateriat, niiden ajoittuminen sekä karkeasti arvioitu energiasisältö. Ruisleivän olen syönyt joskus ennen kävelylenkkiä, joskus sen aikana. Kahvi, hedelmät ja porkkanat ovat antaneet sopivasti energiaa alkupäivän kirjalliseen työskentelyyn. Viikonloppuisin olen syönyt muun perheen rytmissä useamman lämpimän aterian. Enkä kieltäydy herkuista. Lapset valmistivat helmikuun 5. päivä erinomaisen herkullisia runebergin torttuja, joita popsin useampia.





Kävelyvuoden aikana seuraan kuukausitasolla askelmääriä, käveltyä matkaa, painoa, vyötärönympärystä ja painoindeksiä. Yhteenveto ensimmäisen kuukauden tuloksista on koottu alla olevaan taulukkoon. Vyötärönympäryksen kahden senttimetrin kasvu kuukauden takaiseen lähtötilanteeseen selittynee mittausvirheellä.



Kaikki vuoden kävelystä kirjoitetut jutut:

4 kommenttia:

  1. Siitähän se lähtee... mulla kahvittelulenkkejä estää toistaiseksi pienen havatytön (bichon havanais) saapuminen kotiin wanhemman samanlaisen vauhdittajaksi, elikä lapsenvahtina saan vielä jokusen hetken olla, ennenkuin rohkenen kisailevia siskoksia ees hetken ajaksi jättää kahden kodinvahdiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koirat on kyllä parhaita arjen aktivaattoreita, tulee pakostakin käytyä ulkona muutaman kerran. Kuinka pitkiä lenkkejä noin pienet koirat jaksavat?

      Poista
  2. Hei, onnittelut sinnikkyydestä! Olet kyllä tarkka. Minulla on ollut nyt neljän kuukauden vuorotteluvapaalla vähän samantapainen tavoite eli vähintään kaksi tuntia kävelyä tai muuta pitkäkestoista liikuntaa joka päivä. Ruokailuunkin olen kiinnittänyt huomiota. En ole kirjannut mitään ylös saatikka mitannut, mutta vaatteet ovat nyt mukavan väljät ja repun verran painoa eli kuutisen kiloa on lähtöpainosta tippunut. Tuntuu niin hyvältä, että yritän jatkaa samaan suuntaan töiden alettua. Minulle on kyllä tullut tullut muutamia laiskoja välipäiviäkin, mutta sellaisen jälkeen jalat ihan sanovat, että nyt lenkille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävely on siitä mukava laji, että parinkaan tunnnin patikoinnin jälkeen ei ole hirmuinen nälkä. Rankemmat treenit vaatisivat tuhtimmat ateriatkin. Olen ollut ymmärtävinäni, että pari tuntia kävelyä päivässä karistaa kiloja, tunnin lenkki auttaa ylläpitämään vallitsevaa tilannetta. Toivottavasti saat ylläpidettyä kävelyharrastusta työden alettuakin. Työmatkojen kävely on monille mieluisa siirtymäriitti kodin ja työpaikan välillä. Aamulla voi kävellessä suunnitella päivän askareita työpaikalla ja kotimatkalla päivän päätteeksi luopua niistä.

      Poista

Kuukauden luetuimmat/Month's most read posts