tiistai 18. tammikuuta 2011

Kävelemällä 15 vuotta nuoremmaksi

Yliopistossa työskentelyssä on huonot puolensa, mutta on niitä hyviäkin. Pääsin koekaniiniksi tekniikan tohtori Matti Huotarin tutkimukseen. Oikeastaan ”tohtori” pitäisi kirjoittaa isolla kirjaimella, sillä Matti on hiukan hajamielinen, asialleen omistautuneen tiedemiehen arkkityyppi. Sykemittarin lähetinvyö joutui hukkaan puolessa minuutissa ja puheessa vilisi sanoja, joiden merkitystä arvaillessani nyökyttelin pontevasti ja tavoittelin älykästä ilmettä.

Yksi pulssiallto hajotettuna
osatekijöihinsä

Asettauduin makaamaan alustalle, joka oli aikaisemmin toiminut hierojan pöytänä. Etusormeen ja varpaaseen kiinnitettiin happisaturaatioanturit, joiden kynnenpuoleinen osa lähettää sormen läpi infrapunavaloa ja sormen toisella puolella oleva osa mittaa läpimenneen valon määrän. Sydämen pumpatessa verta verisuonet vuorotellen laajenevat ja supistuvat rytmikkäästi. Virtauksen ollessa huipussaan sormen läpi menevä valo absorpoituu voimakkaimmin ja valon pääsy vastaanottavalle puolelle on vähäisintä. Menetelmällä voidaan mitata sekä sykeaallot että suolen seinämien aktiivisuus osoituksena autonomisen hermoston toiminnasta.

Koelaitteistoa
Mittauksessa käytetyn fotopletysmografian avulla voidaan selvittää verisuoniston ja suoliston terveydentilaa täysin kivuttomasti ja luotettavasti. Pulssiaallon lisäksi kokeessa mitataan sydänsähkökäyrä (EKG), sydänäänet elektronisen stetoskoopin avulla ja syketaajuus sykemittarilla. Tietojen pohjalta voidaan arvioida esimerkiksi valtimoiden kovettuneisuutta. Vermeiden kiinnittämisen jälkeen tarvittiin vain viiden minuutin loikoilu huovan alla ja koe oli ohi.

Pulssiaaltoja 5 sekunnin
ajalta mitattuna  vasemman
käden etusormesta
Mittausmenetelmän (mahdollisen) laajemman käyttöönoton myötä eräiden sairauksien löytyminen muuttuu helpommaksi ja potilasystävällisemmäksi. Verisuonten kovettuminen nimittäin ennakoi verenpaineen kohoamista ja sitä kautta useita vakavia sairauksia. Verisuonten kovettuminen ja ahtautuminen on aivoverisuonitukoksen yleinen syy. Valtimoiden kovettuminen tarkoittaa myös kohonnutta riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen, joka rohmuaa nykyisin jo 15 prosenttia Suomen terveydenhuollon menoista.

Tulosten mukaan Pitkänmatkan Kävelijän suonet ovat vetreässä kunnossa. Verenkiertoelimistön fysiologinen ikä näyttäisi oleva viitisentoista vuotta nuorempi kuin pitäisi. Syylliseksi epäillään mm. kävelyharrastusta. Lisäksihän kävely mm. kasvattaa aivojen kokoahidastaa aivojen ikääntymistä ja tukee henkistä vireyttä.

Matti Huotari kaipailee lisää koehenkilöitä menetelmän jatkokehittelyä ja tutkimusaineiston kartuttamista varten. Osallistua voivat kaikki valtimoidensa tilasta kiinnostuneet neuvolaikäisestä vaariin. Krooniset sairaudetkaan eivät ole esteenä tähän miellyttävään kokeeseen osallistumiselle. Erityisesti Matti kaipaisi koehenkilöksi nelikymppistä, ahkerasti kävelevää naista, jota voisi käyttää Pitkänmatkan Kävelijän verrokkina. Yhteydenotot sähköpostitse: etunimi.sukunimi@ee.oulu.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat/Month's most read posts