Belgian kansallisen terveystutkimuksen (n=6803) aineistosta selvitettiin, kuinka kauan belgialaiset käyttivät aikaa 1) voimakkaasti kuormittavaan liikuntaan, 2) kohtuullisesti kuormittavaan liikuntaan sekä 3) kävelyyn. Asztalos ja kumppanit (2010) tutkivat fyysisen aktiivisuuden ja mielenterveyteen liittyvien oireiden yhteyttä regressioanalyysillä. Miesten (n=3368) osalta löydettiin käänteinen yhteys raskaan liikunnan ja masentuneisuuden, ahdistuneisuuden sekä somatisoinnin välillä. Myös kohtuukuormitteisen liikunnan ja masentuneisuusoireiden välillä vallitsi käänteinen yhteys. Kävely muodosti Belgian kansallisessa terveystutkimuksessa keveimmän fyysisen aktiivisuuden kategorian ja se vaikuttaisi sopivan erityisen hyvin tutkimukseen osallistuneille naisille (n=3435), sillä sen lisääntyminen näyttäisi parantavan naisten emotionaalista hyvinvointia. Lisäksi naisten osalta kohtuukuormittavan liikunnan ja somatisoinnin välillä vallitsi käänteinen yhteys. Laajan terveystutkimuksen yhteenvetona tutkijat esittävät, että fyysinen aktiivisuus näyttäsi aina heijastuvan positiivisesti mielenterveyteen joko kohentamalla emotionaalista hyvinvointia tai vähentämällä masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja somatisointia.
Lähde
- Asztalos M, De Bourdeaudhuij I & Cardon G (2010) The relationship between physical activity and mental health varies across activity intensity levels and dimensions of mental health among women and men. Public Health Nutrition, Vol. 13(8), 1207–1214.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti