Apostolin kyydillä

keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Hietasaari ja Nallikari

Helteisen perjantain kävelyretkellä pistäydyin mm. Hietasaaressa, joka alkoi maankohoamisen seurauksena nousta Itämerestä ihmisten ilmoille 1500-luvulla. Oulun seudulla jääkauden alas painama maankamara nousee edelleen vajaan sentin vuodessa.

Toppilan Tervahovi 1800-luvulla

Oolannin sotaan osallistunut englantilainen laivasto-osasto tuhosi Toppilan tervahovin loppukeväästä 1854. Tämän jälkeen Hietasaaren maankäyttöä järjesteltiin uudelleen ja porvarit alkoivat rakentaa saarelle kesäasuntoja. Hietasaaressa on vielä jäljellä kuutisenkymmentä huvilaa, jotka ovat peräisin pääasiassa 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta, ks. esim. Villa Hannala. Huviloiden rakentamisen myötä Hietasaaresta kehkeytyi oululaisten julkinen tila ja virkistysalue.

1988 valmistunut ”Majakka”

Nykyinen Nallikarin virkistys- ja matkailualue sijaitsee Hietasaaressa kolmisen kilometriä keskustasta Luoteeseen (kartta). Hietasaaren ja Kauppatorin välillä kulkee kevyen liikenteen väylä Pikisaaren kautta.

Kaunis ja hyväkuntoinen reitti on kävelijöiden ja rullaluistelijoiden suosiossa. Varsinkin kesäaikaan Hietasaaressa on monenlaisia harrastusmahdollisuuksia. Oulun keskustan ja Nallikarin väliä voi matkustaa hauskasti myös Potnapekalla (aikataulut).

Kilometrin pituinen hiekkaranta on ollut erityisesti norjalaisten lomailijoiden
suosiossa. Valkoinen kylpylähotelli näkyy etäällä.

Lomakylän respa, kahvila ja kauppa

Nallikarin Lomakylän mökit, matkailuajoneuvopaikat ja huoltorakennukset löytyvät rannan tuntumasta. Kesäisin rannalla otetaan aurinkoa, polskitaan merivedessä, pelataan rantafutista tai -lentopalloa ja popsitaan eväskorien antimia. Nallikarin kylpylähotelli sijaitsee hiekkarannan eteläpäässä. Sieltä löytyy pari ruokaravintolaa ja kokoustilat sekä hieronta-, kosmetologi-, fysioterapia-, ja kampaamopalvelut.

Kivenheiton päästä kylpylähotellista löytyvät Nallisportin urheiluhallit, missä voi pelata tennistä, sulkapalloa, squashia, salibandyä, futsalia ja pingistä. Golfin harrastajille on tarjolla kuusi lyöntipaikkaa ja puttialue. Kahvilan yhteydessä toimii pieni välinekauppa.

Hietasaaren koilliskulmasta löytyvä Vauhtipuisto tarjoaa elämyksiä perheen pienimmille. Leppoisa paikka ei ole nimestään huolimatta kovin vauhdikas. Alueella on kahvilan lisäksi mm. leikkijuna, pomppulinna, sähköautoja, superliukumäki, vekkulitalo, pallotykit, lokariautoja, mönkijöitä, peilihalli ja taika-karuselli. Nukketeatteri Akseli Klonk esiintyy Vauhtipuistossa kesäaikaan kolmesti päivässä viikon jokaisena päivänä.

Hietasaaresta jatkoin matkaa Pikisaareen, missä virvoitin itseäni yhdellä Kukko-oluella Sokeri-Jussin Kievarissa. Päivä oli niin kuuma, ettei vessassa juurikaan tarvinnut pistäytyä, vaikka koko ajan kaadoin jotain kurkusta alas. Seuraava välietappi oli Koivurannan kahvila, mistä löytyi vaimo uusiin vaelluskenkiin sonnustautuneena. Yhdessä tallustimme vielä elokuviin joen toiselle puolelle ja lopuksi keskustaan iltapalalle välimerellisiä herkkuja valmistavaan ravintola Olimpokseen. Paikan omistajan suosituksen mukaan tilasimme espanjalaisia lammasvartaita ja turkkilaista Öküzgösü Elazig -punaviiniä. Jestas miten herkullista, sama setti tulee tilattua toisenkin kerran!

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Oulun tuomiokirkko

Oulun tuomiokirkko kesäkuussa 2011

Eteläsakaran
ikkunan lasimaalaus
joulun tapahtumista

Lauantain kävelylenkillä (21 km) hankittiin esikoiselle uudet vaelluskengät syksyn vaellusleirikoulua varten ja pistäydyttiin Oulun tuomiokirkossa (kartta). Oulu oli 1700-luvun lopulla Suomen toiseksi suurin kaupunki heti Turun jälkeen. Turun tuomiokirkko tosin oli mitoiltaan suurempi, mutta istumapaikkoja Oulun vuonna 1777 valmistuneeseen kivestä rakennettuun kirkkoon tuli rahtusen enemmän. Kirkon puurakenteet kärähtivät Oulun palossa vuonna 1822. Nykyinen kirkko pystytettiin ehjiksi jääneiden, puolitoista metriä paksujen seinämuurien päälle Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan. Uuden kirkon ensimmäinen jumalanpalvelun pidettiin pyhäinmiestenpäivänä 1832. Lähes 60 metrin korkeuteen ulottuva kellotorni valmistui vuonna 1845, jolloin uusklassista tyyliä edustava kirkko sai likimain nykyisen ulkoasunsa. Engel olisi halunnut rakentaa koko kirkon kivestä, mutta rahojen niukkuuden vuoksi tornin yläosa täytyi nikkaroida puusta. Kellonajan voi tarkistaa vuosimallia 1845 olevasta kirkontornin könniläisestä kellosta. Vuonna 1978 torniin asennettiin aikaa lyövä koneisto, joka moikuuttaa keskustan asukkaille täydet ja puolet tunnit.

R.W. Ekman:
"Kristuksen kirkastuminen"

Alttaritaulun ”Kristuksen kirkastuminen” on maalannut R.W. Ekman Pariisissa vuonna 1859. Kirkon kattomaalaukset ovat Antti Salmenlinnan ja Paavo Leinosen töitä vuodelta 1931. Alttaritaulun ohella huomio kiintyy värikkäisiin lasimaalauksiin, joita on hankittu vuosien mittaan. Kangasalan urkutehtaan rakentamat 62 äänikertaiset urut vuodelta 1938 on varustettu harvinaisella sähköpneumaattisella koneistolla. Urkufasadi on peräisin vuonna 1841 valmistuneista vanhoista uruista.

Urkulehteri

Votiivilaiva

Oulun tuomiokirkko on rakenteeltaan avoin ristikirkko. Näkyvyyttä rajoittavia koristeita on vähän. Kattokruunut ja lampetit ovat enimmäkseen isovihan jälkeiseltä ajalta 1720-luvulta. Vanhin messukasukka on vuodelta 1748 ja vanhimmat ehtoollisvälineet ovat vuodelta 1651. Kirkossa säilytetään myös 1901 lakkautetun Oulun 4. tarkka-ampujapataljoonan ehtoollishopeita. Katosta riippuva votiivilaiva on Pohjois-Pohjanmaan Museoyhdistyksen lahja vuodelta 1976. Oulun kirkosta tuli tuomiokirkko ja koko Pohjois-Suomen kirkollinen keskus vuonna 1900, kun piispanistuin siirrettiin keisarillisella julistuksella Kuopiosta Ouluun.

Johannes Messeniuksen
muotokuva vuodelta 1611

Kulttuuriarvoltaan huomattavin Oulun tuomiokirkon esineistä on Johannes Messeniusta (1580-1636) esittävä maalaus, joka lienee Suomen vanhin julkkiksen muotokuva. Sen on todennäköisesti maalannut Cornelius Arendz vuonna 1611. Jesuiittakoulutuksen saanut myllärinpoika Messenius nimitettiin professoriksi Upsalaan ja tuomittiin kuolemaan katolilaisuudesta syytettynä. Tuomio muutettiin vankeudeksi ja Messenius lusi Kajaanin linnassa 19 vuotta, ennen elämän ehtoon viettoa Oulussa.

Sisäkaton enkeli vuodelta 1931

Lähteet:

Aunola, A. Oulun läänin kirkot, 1990

Vuokkola, A. ja Yrjänä, A. Meidän kirkkomme, WSOY 1979

Seppänen, A. ja Okkonen, I. Oulun tuomiokirkko, Kirjapaino Kaleva 2002

maanantai 20. kesäkuuta 2011

Varpaille nousu

Varpaille nousu (video) on siitä mainio harjoitus, että sen voi tehdä lähes missä ja milloin vain. Parhaan tuntuman jalkaterän toimintaan saa paljain jaloin, mutta harjoituksen voi tehdä myös sukat tai kengät jalassa vaikka taukojumppana työhuoneessa.

Alkuasennossa seisotaan jalat hieman harallaan, suorassa linjassa lantion kanssa. Pidä selkä suorassa ja kädet roikkumassa kylkiä vasten tai ota tukea tasapainon säilyttämiseksi.
Kohoa kantapäitä hitaasti niin ylös kuin mahdollista ja pidä tämä asento hetken ajan.
Laskeudu hitaasti takaisin alas.
Tee harjoitus aluksi viisi kertaa. Lisää toistojen määrää kokemuksen ja voimien karttuessa 10-20 toistoon harjoituskertaa kohti.
Hengitä harjoituksen ajan syvään ja rauhallisesti.

Varpaille nousu ja kantapään alas laskeminen tehdään hitaasti ja hallitusti. Harjoituksen voi tehdä myös seisomalla päkiän varassa esimerkiksi portaiden askelman reunalla, jolloin kantapään saa ala-asennossa painettua syvemmälle ja pohjelihaksiin kohdistuu venytys. Tässä variaatiossa kannattaa ottaa tukea portaiden kaiteesta. Varpaille nousun saa vielä haastavammaksi tekemällä sen vuorotellen vasemmalla ja oikella jalalla. Varpaille nousu vahvistaa pohjelihaksia (musculus gastrocnemius, musculus triceps surae ja tibialis posterior), joita tarvitaan esimerkiksi kävellessä, juostessa, pomppiessa ja kurotellessa hattua hyllyltä.

perjantai 17. kesäkuuta 2011

Hoitoa vaativat jalkavaivat

Jalkoihin kiinnitetään huomiota usein vasta sitten, kun ne kipeytyvät. Lähes jokainen kärsii jalkakivuista jossain elämänsä vaiheessa. Erilaatuisia jalkavaivoja on kuvattu yli 300. Osa on perinnöllisiä, mutta suurin osa kehittyy vuosien kuluessa. Hoidon aloittamisen kannalta on tärkeää erottaa jalkakipu jalkojen normaalista väsymisestä.

Tärkein konsti, jolla itse kukin voi vaikuttaa jalkojensa terveyteen, on kenkien valinta. Hyvät kengät tukevat jalkaterän asentoa ja toimintoja. Joka toinen meistä käyttää liian pieniä kenkiä. Myös sukkien täytyy olla oikean kokoiset ja käyttötarkoitukseen sopivat. Sekoitemateriaaleista valmistetut sukat ovat perinteisiä puuvillasukkia ihoystävällisempiä.

Jalkoja pitäisi hoitaa päivittäin kuten hampaitakin. Kun jalkaongelmia kuitenkin toisinaan ilmaantuu, on tärkeää tunnistaa tyypillisimmät iho- ja kynsiongelmat ja jalkojen kiputilat. Liian usein vaikeitakin jalkavaivoja pidetään vähäpätöisinä. Hoitotulokset paranevat, kun hoitoon hakeudutaan varhaisessa vaiheessa. Lisäksi on tärkeää, ettei hoideta vain oiretta (esim. kovettumaa), vaan etsitään ja poistetaan sen aiheuttaja.

Faarao Tutankhamonin räpylät.
Jalkapohjien rasvapatjat ovat
näin vanhoilla tyypeillä jo
aika huonossa kunnossa.

Ikääntymisen myötä yleistyviä jalkavaivoja ovat ihon kuivuminen, alaraajojen verenkierron ja lihasten heikkeneminen, nivelten kuluminen ja jäykistyminen sekä kantapään ja päkiän alapuolisten rasvapatjojen oheneminen, kovettuminen ja siirtyminen pois paikoiltaan. Ylipaino pahentaa em. vaivoja. Kaarien laskeutumisen myötä jalkaterät laajenevat. Monet yleissairaudet, kuten diabetes, reuma, hermostovauriot, anemia, alaraajojen verenkiertohäiriöt ja munuaissairaudet aiheuttavat jalkaterissä ensioireita, joiden tunnistaminen on tärkeää kävelykyvyn säilymisen kannalta.

Vaivaisenluu

Jalkaongelmiin haetaan usein apua liian myöhään ja väärästä paikasta. Monia jalkavaivoja voidaan hoitaa ilman leikkausta. Ajoissa aloitettu ammattihenkilön antama hoito estää ongelmien pahenemista, nopeuttaa toipumista ja tulee usein halvemmaksi kuin pitkälle edenneen jalkaongelman hoito. Jos lievä jalkaongelma ei parane omahoidolla parissa viikossa, on syytä käydä näyttämässä koipea jalkaterapeutille tai rekisteröidylle jalkojenhoitajalle, jotka osaavat myös antaa ohjeita jalkojen omahoidosta sekä tarvittaessa ohjata lääkärin pakeille. Seuraavassa on listattu tyypillisiä jalkavaivoja, joiden hoidossa ammattihenkilön apu on tarpeen:

Jalkateräkipu jatkuu yli kaksi viikkoa, vaikka on vaihdettu sopivat kengät
Kynsivallit ovat kipeät ja tulehtuneet (esimerkiksi sisään kasvanut kynsi tai kynsisieni)
Kovettuma tai känsä aristaa kahden viikon tehostetun rasvaushieronnan jälkeen
Päkiöiden aristus tai kipu vaivaa päivittäistä liikkumista
Kipeät tai arat kantapäät, erityisesti aamulla
Linttaan astuminen (näkyy kenkien sisä- tai ulkoreunan kulumisena)
Vaivaisenluu
Kivulloinen ja liikerajoitteinen isovarvas (jäykkä isovarvas)
Varpaiden asentomuutokset
Jalkojen väsyminen haittaa päivittäin
Rasitus aiheuttaa pohje- ja säärikipua
Päivittäinen turvotus
Kivulias syylä