 |
Jänne koostuu
kollageenisäiekimpuista |
Sidekudoksesta muodostuva jänne liittää lihaksen luuhun ja välittää lihaksen supistuessa syntyvän vetävän voiman luuhun. Jänteet koostuvat samansuuntaisista
kollageeni-säiekimpuista, joiden pituus ja paksuus vaihtelevat. Kollageenisäiekimput kiinnittyvät toisiinsa useasta kohdasta ja niiden välissä ja ympärillä on löyhää kollageenisäikeistä muodostuvaa sidekudosta. Jännettä ympäröi yhtenäisen sidekudoskerroksen muodostama jännetuppi.
Kudosten kimmoisuutta lisäävää
elastiinia on noin sadasosa jänteen kuivamassasta. Elastiinisäikeet voivat venyä jopa 70 prosenttia ja palautua välittömästi entiseen pituuteen. Jänteen kollageenisäikeet sen sijaan voivat venyä vain kahdesta neljään prosenttia. Jos kollageenisäikeitä venytetään enemmän kuin neljä prosenttia, seurauksena on aluksi mikrovammoja ja kahdeksan prosentin venytys aiheuttaa jo kollageenisäikeiden katkeamisia.
 |
Terve akillesjänne
kestää venytystä, joka
vastaa 1000 kg:n
kuormaa |
Terveet jänteet kestävät suuria venytysvoimia ja niiden kestävyys ylittää luun kuormituksensiedon. Lihakseen verrattuna jänteen kuormituksen kestävyys on kaksinkertainen. Voimakkaan venytyksen aiheuttama vamma kohdistuukin lihakseen ja luuhun, jos jänne on terve. Lihaksen ja jänteen liitoskohta ja toisaalta jänteen ja luun liitoskohta ovat lihas-jänne-luu -systeemin todennäköisimmin vaurioituvat kohteet. Kuormittava harjoittelu lisää paitsi lihasvoimaa, myös jänteen vahvuutta sen poikkipinta-alan kasvaessa. Jänteet ovat vahvimmillaan 25-35 iässä, minkä jälkeen ne heikkenevät vähitellen.
Ikääntyneillä henkilöillä jännekudoksen viskoelastiset ominaisuudet ja kuormituksenkestävyys ovat heikentyneet. Jänteeseen kohdistuva liian voimakas kuormitus voi johtaa sen repeämiseen tai katkeamiseen. Katkenneen jänteen paraneminen kestää pitkään, minkä jälkeen kuormituksensietokyky on pitkään alentunut.
Venytellessä jänteen venyminen ei tapahdu lineaarisesti voiman suhteen, koska alussa vastus on pienempi. Lihas-jännesysteemin passiivisen venytyksen alkuvaiheessa pituuden muutos tulee lähes kokonaan jänteestä. Jänteen ja lihaksen vaikutus pituuden muutokseen riippuu niiden paksuudesta ja pituudesta, joten se on eri lihaksissa erilainen. Lihasten pituus vaihtelee myös yksilöllisesti. Joillakin lihas ulottuu hyvin lähelle niveltä, kun taas jollakin toisella lihas jää kauas nivelestä. Lihasten ja jänteiden pituudet määräytyvät perintötekijöiden perusteella, mutta niiden paksuuteen voi vaikuttaa harjoittelulla.
Kun käytetään samaa venytysvoimaa, jänne venyy liikuntaa harrastamattomalla henkilöllä enemmän kuin urheilijoilla. Jänne muuttuu sitä jäykemmäksi, mitä kuormittavampi urheilulaji on kyseessä. Harjoittelun vaikutuksesta jänteen elastinen jäykkyys ja kuormituskestävyys lisääntyvät lihasten vahvistumisen myötä.
Lähde: Ylinen, J. Venytystekniikat. Lihas-jännesysteemi. Manuaaliseen terapiaan ja urheilijoiden lihashuoltoon. Medirehabook kustannus Oy 2010.
