Miksi työnantajan kannattaa tukea kävelyharrastusta

Olen koonnut tähän artikkeliin sellaisia kävelyyn liittyviä keinoja ja näkökulmia, joita voidaan hyödyntää työpaikoilla. Osa ihmisistä jopa kävelee työkseen, mutta tässä jutussa fokus on toisaalla. Pohdin kävelyä lähinnä toimistotyöläisen näkövinkkelistä. Kävelyn tiedetään vaikuttavan myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin monella eri tavalla. En ryhdy tässä toistamaan kaikkea aikaisemmin kirjoitettua, vaan nostan esiin vähemmän tunnettuja ja hyödynnettyjä esimerkkejä, vinkkejä ja tutkimustuloksia. Yhtenä lähtökohtana kävelyn edistämiselle on, että fyysinen passiivisuus on yksi nykyajan suurimmista terveysriskeistä. Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan Euroopassa noin miljoona kuolemantapausta liittyy fyysiseen passiivisuuteen. Yli puolet eurooppalaisista liikkuu liian vähän ja kehitys vie koko ajan huonompaan suuntaan.

Kävely tekee hyvää koko kropalle. Työnantajat voivat osaltaan auttaa kääntämään WHO:n esittämän synkän kehityskulun parempaan suuntaan. Siitä olisi hyötyä henkilöstölle, mutta myös yritykselle tuottavuuden paranemisen myötä. Turussa toteutetussa Liikettä työmatkaan! -hankkeessa kannustettiin kaupungin työntekijöitä liikkumaan aktiivisemmin. Kun passiiviset työntekijät alkoivat liikkua säännöllisesti, sairauspoissaolot vähenivät 26 prosentilla. Lisäksi fyysisesti aktivoituneiden osallistujien työkyky parani, vyötärönympärys pieneni, painoindeksi laski ja maksimaalinen hapenottokyky parani. Hamer ja Chida analysoivat katsausartikkelissaan kahdeksan tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 173 146 koehenkilöä. Kaikissa näissä tutkimuksissa selvitettiin sydän- ja verisuonisairauksien yhteyttä työmatkaliikuntaan. Hamer ja Chida päätyivät siihen, että aktiivinen työmatkaliikunta vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä 11 prosentilla.

Kävely parantaa muistia. Usean amerikkalaisen yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa 120 koehenkilöä jaettiin kahteen ryhmään. Koehenkilöiden ikä vaihteli 55 ja 80 vuoden välillä. Ensimmäinen ryhmä käveli 40 minuutin lenkin kolmena päivänä viikossa ja toinen osallistui lihaskunto-ohjelmaan. Koehenkilöitä seurattiin noin vuoden ajan. Aivot kuvattiin tutkimuksen alussa, keskivaiheilla sekä lopussa. Kävelyohjelmaan osallistuneiden henkilöiden hippokampus kasvoi tutkimuksen aikana pari prosenttia. Hippokampus on aivojen osa, joka vaikuttaa keskeisesti muistitoimintoihin. Lihaskunto-ohjelmaan osallistuneiden hippokampus puolestaan kutistui puolisentoista prosenttia. Kävelyohjelmaan osallistuneet menestyivät paremmin myös muistitesteissä ja heidän veressään oli enemmän BDNF-kasvutekijää, joka lisää hermosolujen kasvua aivoissa. Tutkijoiden mukaan hippokampuksen kutistuminen ikääntymisen myötä ei ole väistämätöntä, vaan muistiongelmia voi ehkäistä kävelemällä riittävästi.

Kävely luonnossa edistää henkistä hyvinvointia. Kymmenestä erillisestä tutkimuksesta tehdyn yhteenvedon perusteella päivittäinen kävely luonnossa edistää henkistä hyvinvointia. Essexin yliopiston tutkijoiden mukaan jo viiden minuutin kävelylenkillä on voimakas terapeuttinen vaikutus. Vesistön läheisyys tehostaa luonnossa käyskentelyn myönteisiä vaikutuksia.

Kävely edistää luovuutta. Kävely tukee divergenttiä ajattelua, joka vaikuttaa uusien ajatusten ja ylipäänsä luovuuden syntymiseen. Divergentti ajattelu viittaa monien erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen hahmottamiseen. Divergentti ajattelu tuottaa uudenlaisia näkökulmia ja omaperäisiä sovelluksia. Se on keskeinen osa kaikkea luovaa toimintaa. Tutkija ja taiteilija käyttävät divergenttiä ajattelua tutkiessaan tuntemattomia maailmoja. Divergentin ajattelun avulla pohdimme myös tarkoituksia, arvoja ja eettisiä kysymyksiä.

Divergentti ajattelu on persoonallisuuden piirre, joka on toisille luontaisempaa kuin toisille. Mutta siihen voi myös vaikuttaa. Oppezzo ja Schwartz julkaisivat vuonna 2014 Journal of Experimental Psychology -lehdessä tutkimusartikkelin ”Give Your Ideas Some Legs: The Positive Effect of Walking on Creative Thinking”. Koesarjan tulosten mukaan divergenttiä ajattelua voi tehostaa yksinkertaisesti kävelemällä. Koko tutkimusartikkelin voi lukea täältä ja osittain sen pohjalta kirjoittamani teksti divergentin ajattelun merkityksestä työelämässä löytyy täältä. Oppezzon ja Schwartzin keskeisimmät tulokset ovat kuitenkin tässä:

• Kävellessä tuotettiin 50 prosenttia enemmän ideoita verrattuna istumiseen
• Kävelyn divergentille ajattelulle antama lisäpotku säilyi jonkin aikaa kävelyn jälkeenkin
• Kokeeseen osallistuneet kehittivät ulkona kävellessään enemmän hyviä ideoita verrattuna sisällä kävelyyn
• Neljä viidestä koehenkilöstä muuttui luovemmaksi vaihtaessaan istuminen kävelyyn

Kävelemällä voi helposti lisätä uusien ideoiden tuotantoa ja parantaa niiden laatua. Kun työpaikalla seuraavan kerran ryhdytään miettimään asiakaspalvelun kehittämismahdollisuuksia tai ideoimaan uusia tuotteita, lähtekää kävelylle.

Työmatkakävely on erinomaista hyötyliikuntaa. Suomalaisten työmatkan pituus oli vuonna 2012 keskimäärin 14 kilometriä suuntaansa. Alueelliset erot olivat suuria. Ahvenanmaalla keskimääräinen työmatka oli reilut yhdeksän kilometriä. Kanta-Hämeessä keskimääräinen työmatkan pituus lähenteli kahta peninkulmaa, lähinnä pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle suuntautuvan työmatkailun vuoksi. Jos työmatka on liian pitkä käveltäväksi, sen voi tuunata sopivan mittaiseksi. Osan työmatkasta voi taittaa bussilla tai muilla joukkoliikennevälineillä ja loput kävellen.

UKK-instituutin liikuntapiirakassa suositellaan aikuisille kahta ja puolta tuntia reipasta liikuntaa viikossa. Se kertyisi kävelemällä työviikon aikana puoli tuntia päivässä yhdessä tai useammassa erässä. Puoli tuntia voi äkkiseltään kuulostaa paljolta, mutta todellisuudessa jo puolentoista kilometrin kävely aamulla ja illalla riittää. Oma työmatkani oli monta vuotta aivan liian lyhyt. Työpaikka oli vain kivenheiton päässä kotoa. Ratkaisin ongelman kävelemällä töihin mutkan kautta. Kotiin palatessa kävin mieluusti kaupassa, postissa, apteekissa tai hoitamassa muita asioita. Mutkittelemalla sopivasti sain lisättyä kävelymatkan niin pitkäksi, että siitä oli hyötyä.

Työnantaja voi kannustaa työntekijöitä kävelemään tarjoamalla työsuhdematkalipun. Se on houkutteleva etu rekrytointitilanteessa ja auttaa henkilöstön sitouttamisessa pitkäaikaiseen työsuhteeseen. Työsuhdematkalippu kannustaa käyttämään joukkoliikennettä. Pysäkit ovat harvoin juuri työpaikan kohdalla, joten kävely lisääntyy automaattisesti joukkoliikennettä käyttämällä. Ja lisäetuna työmatka taittuu ympäristöystävällisemmin vaihdettaessa oman auton käyttö bussiin tai junaan. Jos työnantaja haluaa tukea työmatkaliikuntaa, kannattaa aluksi selvittää mitkä tekijät haittaavat tai estävät työmatkojen taittamista kävellen tai pyöräillen – ja miten näihin voidaan haittoihin vaikuttaa.

Reipas kävely nostaa hien pintaan, joten työmatkakävelyä tukeva työnantaja tarjoaa henkilöstön käyttöön pukukaapit ja suihkutilat. Suomessa talvi asettaa kävelylle erityisiä haasteita. Kulkuväylien hiekoitus sekä liukuesteiden tai nastajalkineiden hankinta, tai hankinnan tukeminen, rohkaisevat työmatkakävelyyn myös talvikeleillä. Työnantaja voi tukea turvallista kävelyä heijastinten tai huomioliivien hankinnalla. Monilla työpaikoilla koko henkilöstölle on lahjoitettu askelmittarit.

Askelmittari aktivoi kävelemään. Työterveyslaitoksella tehdyn tutkimuksen mukaan askelmittari helpottaa suoritustason seurantaa ja henkilökohtaisten tavoitteiden asettamista. Tutkimukseen osallistui 74 henkilöä, joilla oli kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Askelmittarin käyttöön perehdyttämisen ohella osallistujia kannustettiin syömään terveellisemmin ja lisäämään liikkumista sekä kerrottiin tyypin 2 diabeteksesta. Puolen vuoden seurantajakson aikana askelmittaria käyttäneiden koehenkilöiden fyysinen aktiivisuus koheni huomattavasti enemmän kuin askelmittaria satunnaisesti tai ei lainkaan käyttäneiden. Kolmannes tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että askelmittarin käyttö oli lisännyt heidän aktiivisuuttaan.

Lisäksi askelmittari tarjoaa mahdollisuuden seurata askelmääriä erilaisten aktiivisuushaasteiden tiimoilta. Askeleita voidaan kerätä yksin tai yhdessä. Esimerkiksi Helsingistä on Roomaan matkaa linnuntietä noin 2200 kilometriä. Omaa askelpituuttani, 73 cm, apuna käyttäen saadaan helposti laskettua, että Helsingistä Roomaan kävelyyn tarvitaan reilut kolme miljoonaan askelta. Siinäpä haaste työpaikan kuntoiluporukalle!

Miten olisi patikkaretki Colosseumille?

Kävelypalaveri katkaisee istumisen. Osan kokouksista ja palavereista voi hoitaa neuvotteluhuoneessa kököttämisen sijaan kävelemällä. Samalla vähenee päivittäinen altistuminen istumiselle, jonka haitallisuudesta on rutkasti näyttöä. Parhaiten kävelykokoukset onnistuvat, kun asialistalla on divergenttiä ajattelua edellyttäviä aiheita eli uusien näkökulmien, mahdollisuuksien ja tulkintojen kehittelyä. Jos käsiteltävä asia edellyttää muistiinpanojen tekemistä, havaintoesityksiä, lukemista tai monen ihmisen osallistumista, perinteinen kokous pöydän ääressä on kävelykokousta toimivampi vaihtoehto.

Kävelyreitin varrella vaihtelevat maisemat, puistot, kadut ja satunnaiset kohtaamiset tarjoavat jatkuvalla syötöllä uusia mielleyhtymiä ja virikkeitä keskustelun polttoaineeksi. Ottamalla etäisyyttä toimiston rutiineihin avautuu mahdollisuus nähdä asiat toisin. Kävelykokouksiin osallistumisella on havaittu olevan positiivinen yhteys työn imun kokemuksiin (Clayton ym. 2015). Rinnatusten samaan suuntaan kävely asettaa ihmiset tasa-arvoiseen asemaan sekä edistää epämuodollista ja epävirallista pohdiskelua ja vuoropuhelua. Yhteisestä kävelypalaverista muodostuu tällä tavoin tilanne, joka auttaa syventämään henkilösuhteita työpaikalla. Epämuodollisuutensa ansiosta kävelypalaveri voi lievittää kommunikaatiota haittaavia jännitteitä esimerkiksi esimiehen ja työntekijän välillä. Tässä muutamia käytännön vinkkejä kävelypalaverien järjestämiseen:

• Kävelypalaveri toimii parhaiten pienen ryhmän kanssa. Kolme osallistujaa on käytännössä maksimi.
• Valitse reitti, jonka varrella on mahdollisimman rauhallista. Melu haittaa keskustelua.
• Jos mahdollista, kävelypalaverin reitti kannattaa suunnitella kulkemaan jonkin kulttuurin, historian tai luonnontieteen kannalta mielenkiintoisen paikan kautta. 
• Jotta kävelypalaverin hyvät terveysvaikutukset eivät tärveltyisi, kävelypalaverin aikana ei kannata piipahtaa pikaruokalassa tai muussa ruokapaikassa. Tarkoitus on keskustella työasioista, ei herkutella.
• Kerro etukäteen, jos aiot järjestää kävelypalaverin. Silloin osallistujilla on mahdollisuus varautua sopivilla vaatteilla ja jalkineilla sekä tarvittaessa myös vesipullolla.

Askelia voi kerätä myös työpäivän aikana. Portaiden käyttäminen hissin sijaan on useimmille tuttu konsti. Portaiden nouseminen onkin monipuolisesti vaikuttava harjoitus, joka tehostaa kaikkia kävelyn hyviä puolia. Portaiden nouseminen polttaa tuplasti kaloreita tasamaalla kävelyyn verrattuna. Portaiden kipuaminen parantaa hapenottokykyä, ehkäisee sydäntauteja ja antaa lisää elinvuosia. Harvardin yliopiston tutkimuksessa vähintään kahdeksan kerrosväliä portaita päivässä kävelevien miesten kuolleisuus oli seuranta-aikana 33 prosenttia alhaisempi kuin liikkumattomien. Vaikutus oli suurempi kuin parin kilometrin päivittäisen kävelyn. Portaiden kapuaminen vaikuttaa positiivisesti myös aivojen hyvinvointiin. Kanadalaisen tutkimuksen mukaan aivot nuortuvat 0,58 vuotta jokaista päivittäin noustua kerrosväliä kohden. Iän määrityksessä hyödynnettiin aivojen harmaan aineen määrää, joka vähenee vanhetessa.

Samalla filosofialla kuin valitsemme portaat hissin sijaan, askelia voi kerryttää työpäivän aikana monessa eri tilanteessa. Kahvilan tai lounasravintolan voi valita sopivan kävelymatkan päästä. Vessassa voi käydä toimistorakennuksen ylemmässä tai alemmassa kerroksessa. Jos työpaikalla on useampia tulostimia, voit käyttää sitä kauempana olevaa masiinaa. Joillakin työpaikoilla on mahdollista kävellä jopa tietokoneella työskennellessä. Erityisessä kävelytyöpisteessä kävelymatto on sijoitettu korkean työpisteen alapuolelle. Alla olevasta videosta saa käsityksen kävelytyöpisteen toiminnasta.