Isometsä (2020) tarkasteli näytönastekatsauksessaan liikunnan vaikutusta masentuneisuuteen käsitteleviä tutkimuksia, katsauksia ja meta-analyysejä, ja tiivistää löydöksensä seuraavasti: "Säännöllinen ja riittävän usein toteutettu ohjattu liikuntaharjoittelu ilmeisesti parantaa lievän ja keskivaikean depression hoidon tehoa." Tähän päätelmään liittyy kuitenkin epävarmuutta, sillä liikuntamuodon ja intensiteetin merkityksen arvioiminen on Isometsän mukaan vaikeaa. Samoin liikuntaintervention osuutta on hankala eristää intervention muista, esimerkiksi sosiaalisista vaikutuksista. Hyviä tuloksia saavutettiin kokeiluissa, joissa liikunta oli ohjattua ja ryhmämuotoista, jatkui viikoittain toistuvana kuukausia, ja potilaan säännöllistä osallistumista seurattiin aktiivisesti. Pelkkä elämäntapaohjeiden antaminen ei näyttäisi olevan tuloksellista lievää tai keskivaikeaa depressiota sairastavien potilaiden hoidossa.
Leppämäki (2017) toteaa liikunnan parantavan mielialaa ja ehkäisevän masennustiloihin sairastumista. Liikunta voimistaa itsehallinnan tunnetta, tahdistaa vuorokausirytmiä, aktivoi hermosolujen välittäjäaineita sekä mahdollisesti lisää neurogeneesiä tietyillä aivoalueilla. Yleisen liikuntasuosituksen mukainen terveysliikunta riittää Leppämäen mukaan lievittämään masennusoireita ja ehkäisemään masennustiloja.
Lähteet
- Isometsä E (2020) Liikuntaharjoittelu aikuisten lievän ja keskivaikean depression hoidossa Näytönastekatsaus, Helsinki, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
- Leppämäki S (2017) Liikuntaohjelma masennustilan ehkäisyssä ja hoidossa. Teoksessa: Kampman O, Heiskanen T, Holi M, Huttunen MO & Tuulari J (toim.) Masennus, Kustannus Oy Duodecim
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti