Reippaasta kävelystä näyttäisi koituvan terveyshyötyjä, vaikka yhden pitkän kävelylenkin jakaisi useampaan lyhyeen kävelykertaan. Murphy kollegoineen (2002) vertasi kahden erilaisen kävelyohjelman vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin (mittarina POMS-SF) keski-ikäisillä toimistotyöntekijöillä (n=21), jotka eivät olleet koetta edeltävällä kolmen kuukauden ajanjaksolla harrastaneet kuntoliikuntaa. Kummassakin kävelyohjelmassa osallistujat kävelivät puoli tuntia viitenä päivänä viikossa kuuden viikon ajan. Ensimmäisessä kävelyohjelmassa käveltiin yksi yhtäjaksoinen puolen tunnin lenkki. Toisessa kävelyohjelmassa puolen tunnin kävelyaika jaettiin kolmeen kymmenminuuttiseen siten, että kävelykertojen välillä oli vähintään kolme tuntia. Kaikkien koehenkilöiden kävelyn rasittavuus eli kävelyvauhti säädettiin tapahtuvaksi 70–80 % maksimisykkeestä UKK 2 km -testillä arvioituna. POMS-SF:n sisältämistä teemoista suurin kävelyn aikaan saama myönteinen muutos tapahtui ahdistuneisuudessa, joka enemmän kuin puolittui. Ilmiö oli samankaltainen sekä lyhyillä kymmenen minuutin pyrähdyksillä, että puoli tuntia kestävillä kävelyretkillä. Muissa POMS-SF:n aihealueissa – energisyys, masentuneisuus, vihaisuus, hämmentyneisyys ja väsyneisyys – ei vastaavaa muutosta ollut havaittavissa. Ahdistuneisuuden lientymisen ohella kumpikin kävelyohjelma sai aikaan koehenkilöiden hapenottokyvyn ja veren rasva-arvojen (kokonaiskolesteroli, HDL ja triglyseridi) paranemisen. Puolen tunnin kävelylenkit erosivat kymmenen minuutin kävelyistä siinä, että pitemmät kävelylenkit laskivat koehenkilöiden systolista verenpainetta noin kolme elohopeamillimetriä. Lyhyet lenkit eivät saaneet aikaan vastaavaa verenpaineen laskua kokeeseen osallistuneilla.
Lähde
- Murphy MH, Nevill, AM, Neville C, Biddle S & Hardman AE (2002) Accumulating brisk walking for fitness, cardiovascular risk, and psychological health. Medicine & Science in Sports & Exercise, Vol. 34(9): 1468–1474.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti