Rintasyöpäpotilaiden itsetunto ja mieliala kohenivat kävelemällä, ahdistus ja masennus lievittyivät

Gokalin ja kumppaneiden (2016) tutkimukseen osallistui 50 rintasyöpäpotilasta. Tarkoituksena oli selvittää kävelyn mahdollisia hyötyjä rintasyövän hoidossa. 12 viikkoa kestänyt kävelyinterventio toteutettiin kemoterapiahoitojen puolivälissä. Kontrolliryhmä (n=25) sai ainoastaan kemoterapiaa. Interventioryhmä (n=25) sai kemoterapian lisäksi kävelyteemaisen opasvihkosen, jossa potilaille annettiin ohjeita, suosituksia, vinkkejä ja rohkaisua. 

Interventioryhmän potilaat pitivät kävelyaktiivisuudestaan päiväkirjaa, johon he merkitsivät kävelylenkkien keston ja intensiteetin. Tutkijat suosittelivat lisäämään kävelyn määrää asteittain ja vakiinnuttamaan se sitten tasolle puolen tunnin lenkki viidesti viikossa. Interventioryhmän potilaat saivat kuitenkin itsenäisesti asettaa omat kävelyyn liittyvät tavoitteensa. Ennen koetta interventio- ja kontrolliryhmän ahdistuneisuudessa, masentuneisuudessa, uupumuksessa, itsetunnossa, mielialassa tai fyysisessä aktiivisuudessa ei havaittu oleellisia eroja.

Intervention jälkeen uupumus oli vähentynyt sekä itsetunto ja mieliala olivat kohentuneet kävelyä harrastaneiden osallistujien ryhmässä. Ahdistuneisuus- ja masentuneisuusoireet olivat lientyneet sekä interventio- että kontrolliryhmässä HADS-mittarilla arvioituna. Interventioryhmäläisten fyysinen aktiivisuus lisääntyi 12 viikon aika, mikä pienentää syövän uusiutumisen todennäköisyyttä ja vähentää siten kuolleisuutta. Kiintoisa havainto oli, että kontrolliryhmäläiset muuttuivat intervention kuluessa koko ajan kiukkuisemmiksi. Kävelyä harrastaneiden interventioryhmäläisten kiukkuisuus sen sijaan väheni, joskaan tämä ero ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Lähde

1. Gokal K, Wallis D, Ahmed S, Boiangiu I, Kancherla K & Munir F (2016) Effects of a self-managed home-based walking intervention on psychosocial health outcomes for breast cancer patients receiving chemotherapy: a randomised controlled trial. Support Care Cancer, Vol. 24: 1139–1166.

Kävely ja mielenterveys

Tutkimustuloksia kävelyn ja mielenterveyden yhteydestä

1. Kävely kohentaa fyysistä ja psyykkistä terveyttä 
2. Lyhyetkin säännölliset kävelylenkit lievittävät ahdistuneisuutta
3. Kävely vähentää vaihdevuosi-iän ohittaneiden naisten unettomuutta 
4. Liikunnan intensiteetti vaikuttaa eri tavoin miesten ja naisten psyykeen
5. Reippaat kävelylenkit vähentävät keuhkosyövästä toipuvien ahdistuneisuus- ja masentuneisuusoireita
6. Rintasyöpäpotilaiden itsetunto ja mieliala kohenivat kävelemällä, ahdistus ja masennus lievittyivät
7. Kävely vähentää ikääntyneiden naisten psyykkistä oireilua
8. Lääkärin määräys: kävelyä 30 minuuttia x 1 ahdistuneisuus- ja masentuneisuusoireisiin
9. Säännöllinen liikunta tehoaa lievään ja keskivaikeaan masennukseen
10. Kävely voi tehota masennukseen yhtä hyvin kuin SSRI-lääkitys
11. Kävely parantaa fibromyalgiaa sairastavien elämänlaatua
12. Kävely voi lievittää myös vakavan masennuksen oireita
13. Fyysisesti passiiviset hyötyvät eniten päivittäisen askelmäärän kasvattamisesta
14. Kävely tukee vieraaseen kulttuuriin sopeutumista
15. 
    

Reippaat kävelylenkit vähentävät keuhkosyövästä toipuvien ahdistuneisuus- ja masentuneisuusoireita

Aikuisten keuhkosyöpätoipilaiden (n=116) kolmesti viikossa toteutunut 40 minuutin kävelylenkki vähensi masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen liittyvien oireiden määrää. Kävelylenkeillä tavoiteltiin 60–80 prosentin syketaajuutta maksimisykkeestä ja 13–15 pisteen tulosta RPE-asteikolla 6–20, mikä tarkoittaa melko raskasta liikuntasuoritusta. Ahdistuneisuus (HADS-A) laski 12 viikon seuranta-aikana 4,59 pisteestä 3,55 pisteeseen ja masentuneisuus (HADS-D) pieneni 5,67 pisteestä 4,41 pisteeseen (asteikolla 0–21). Kontrolliryhmän ahdistuneisuus- ja masentuneisuusoireet puolestaan lisääntyivät seuranta-ajan kuluessa. (Chen ym. 2015)

Lähde

1. Chen HM, Tsai CM, Wu YC, Lin KC & Lin CC (2015) Randomised controlled trial on the effec-tiveness of home-based walking exercise on anxiety, depression and cancer-related symptoms in patients with lung cancer. British Journal of Cancer, Vol. 112(3): 438–445.

Liikunnan intensiteetti vaikuttaa eri tavoin miesten ja naisten psyykeen

Belgian kansallisen terveystutkimuksen (n=6803) aineistosta selvitettiin, kuinka kauan belgialaiset käyttivät aikaa 1) voimakkaasti kuormittavaan liikuntaan, 2) kohtuullisesti kuormittavaan liikuntaan sekä 3) kävelyyn. Asztalos ja kumppanit (2010) tutkivat fyysisen aktiivisuuden ja mielenterveyteen liittyvien oireiden yhteyttä regressioanalyysillä. Miesten (n=3368) osalta löydettiin käänteinen yhteys raskaan liikunnan ja masentuneisuuden, ahdistuneisuuden sekä somatisoinnin välillä. Myös kohtuukuormitteisen liikunnan ja masentuneisuusoireiden välillä vallitsi käänteinen yhteys. Kävely muodosti Belgian kansallisessa terveystutkimuksessa keveimmän fyysisen aktiivisuuden kategorian ja se vaikuttaisi sopivan erityisen hyvin tutkimukseen osallistuneille naisille (n=3435), sillä sen lisääntyminen näyttäisi parantavan naisten emotionaalista hyvinvointia. Lisäksi naisten osalta kohtuukuormittavan liikunnan ja somatisoinnin välillä vallitsi käänteinen yhteys. Laajan terveystutkimuksen yhteenvetona tutkijat esittävät, että fyysinen aktiivisuus näyttäsi aina heijastuvan positiivisesti mielenterveyteen joko kohentamalla emotionaalista hyvinvointia tai vähentämällä masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja somatisointia.

Lähde

1. Asztalos M, De Bourdeaudhuij I & Cardon G (2010) The relationship between physical activity and mental health varies across activity intensity levels and dimensions of mental health among women and men. Public Health Nutrition, Vol. 13(8), 1207–1214.

Kävely vähentää vaihdevuosi-iän ohittaneiden naisten unettomuutta

Abedin ym. (2015) 12 viikon interventiossa postmenopausaalisten lievästä tai keskivaikeasta masentuneisuudesta kärsivien naisten (n=106) masentuneisuus-, ahdistuneisuus- ja unettomuusoireet lievittyivät merkittävästi päivittäisen askelmäärän kasvaessa 2700 askeleesta 3800 askeleeseen. Ahdistuneisuuteen ja unettomuuteen liittyvät oireet miltei puolittuivat. Masentuneisuuden arvioinnissa käytetyn Beckin depressioasteikon (BDI 21) pisteet laskivat keskimääräisestä 21,9 pisteestä 13,7 pisteeseen eli seurantajakson jälkeen interventioryhmässä ei ollut enää lainkaan keskivaikeasti masentuneita koehenkilöitä.

Lähde

1. Abedi P, Nikkhah P & Najar S (2015) Effect of pedometer-based walking on depression, anxiety and insomnia among postmenopausal women. Climacteric, Vol. 18(6): 841–845.